Ilmastokriisi on politiikan suurin ja kenties vaikein kysymys. Siksi olemme viimeisten päivien ja viikkojen ajan neuvotelleet väsymättä keinoista, joilla Suomesta tehdään maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointivaltio vuoteen 2035 mennessä. Nyt sopu on vihdoin syntynyt.
Ilmastopolitiikassa ei ole yhtä isoa vipua, jota kääntämällä ongelma ratkeaa. Siksi kyse on laajasta kokonaisuudesta ja lukuisista eri keinoista. Polku hiilineutraaliin Suomeen rakentuu 11 megatonnin päästövähennyksistä, jotka jakautuvat kaikille eri sektoreille: liikenteeseen, teollisuuteen, maatalouteen. Tämänhetkisten arvioiden perusteella kasassa on itse asiassa peräti 14-15 megatonnin edestä päästövähennyksiä. Paketti on siis historiallinen.
Säätytalolla on viime päivinä väännetty tämän kokonaisuuden uskottavuudesta ja ns. perälaudoista. Työllisyystoimien kohdalla moni vannoo vain ja ainoastaan VM:n laskelmien varaan. Ilmastotoimien kohdalla todennettu vaikuttavuus on vähintään yhtä tärkeää. Toiveikkuus ei voi jyrätä tietopohjaista päätöksentekoa. Uskottavuus syntyy asiantuntijatiedon pohjalta. Vihreiden vaatimuksesta paketin uskottavuuden arvioi riippumaton ilmastopaneeli, jonka suositusten pohjalta ryhdytään tarvittaessa lisätoimiin. Jatkotoimien tarve perustuu siis tieteeseen, ei poliittiseen arvioon.
Perälaudalla puolestaan tarkoitetaan ratkaisua, joka varmistaa tulokset siinä tapauksessa, että muut keinot eivät tepsikään toivotulla tavalla. On selvää, että jotkut keinot ovat helpompia ja mukavampia kuin toiset, eikä kukaan halua ehdoin tahdoin ottaa käyttöön niitä ikävämpiä. Perälautojen vastustamista olen kuitenkin ihmetellyt. Jos luottaa porkkanoihin, ei perälautaa tarvitse pelätä. Mutta mikäli tuloksia ei ala syntyä, käyttöön otetaan entistä sitovampia ohjauskeinoja – siis esimerkiksi veroja ja kieltoja.
Vihreät olisi tietysti ollut valmiita nopeampaankin etenemiseen kaikissa ilmastotoimissa ja vasemmisto on ollut kanssamme samoilla linjoilla. Olen kuitenkin tyytyväinen, että myös muut hallituspuolueet halusivat lopulta sitoutua hallitusohjelmassa sovittuihin ilmastotavoitteisiin.
Julkisuus on ollut sakeana erilaisia spekulaatioita ja analyysejä – se kuuluu politiikkaan. Lopulta tulokset puhuvat puolestaan. Vihreiden tinkimättömän työn ansiosta hallitus sai kasaan tarvittavat toimet hiilineutraalin Suomen saavuttamiseksi eli mm. yli puolen miljardin panostuksista puhtaisiin ratkaisuihin, kaivosverosta, sähköautojen veroalesta, kuntien velvoittamisesta ilmastotoimiin ja konkreettisista toimista maatalouden päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastotoimien lisäksi budjettiriihessä etenivät lukuisat vihreät tavoitteet mm. Suomen Akatemian leikkausten perumisesta, lisäkannustimista tki-investointeihin, työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton vauhdittamisesta, opintotuen tulorajojen korottamisesta, poliisin ihmiskaupparikollisuuteen keskittyvän yksikön säilymisestä ja pakolaiskiintiön nostamisesta.