Valtuustoaloite imetyksen ja maidon pumppaamisen mahdollistamiseksi työajalla

WHO suosittelee lapsentahtista täysimetystä syntymästä kuuden kuukauden ikään asti. Suomessa suositellaan vauvoille täysimetystä 4-6 kuukauden ikään asti. Monessa perheessä imetys jatkuu tätä pidempäänkin.

Hiljattain toteutettu perhevapaauudistus kannustaa jakamaan perhevapaita aiempaa tasaisemmin ja mahdollistaa perheille myös joustavia ratkaisuja perhevapaiden jakamiseen. Sen myötä yhä useammat äidit saattavat palata osa-aikaisesti tai kokopäiväisesti töihin imetyksen vielä jatkuessa.

Read More

Valtuustokysymys raskauden ehkäisyn päivitettyjen suositusten toimeenpanosta Länsi-Uudellamaalla

Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositukset päivitettiin hiljattain. Päivitetyissä suosituksissa korostetaan, että ehkäisymenetelmien haittavaikutukset tulee vakavasti huomioida, että ehkäisymenetelmän valintaan on tarjottava parempaa tukea, että maksutonta ehkäisyä tulisi tarjota kaikille alle 25-vuotiaille ja että perhesuunnitteluun liittyvistä kysymyksistä keskustellaan osana seurantakäyntejä.

Read More

Valtuustoaloite lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi 25 ikävuodessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. 

Lastensuojelun jälkihuollon lakisääteistä ikärajaa ollaan laskemassa 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. Tämä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden kannalta ongelmallista monestakin syystä.

Read More

Valtuustoaloite kehotunnekasvatuksen vahvistamiseksi päiväkodeissa ja kouluissa

Kehotunnekasvatus pitää sisällään lapsen tasoista tietoa kehosta, tunteista, turvataidoista ja oikeuksista. Tarkoituksena on ohjata ja kasvattaa lapsia ja nuoria kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa ja oikeuksia. Tavoitteena on auttaa lasta kasvamaan ehjäksi, onnelliseksi ja pärjääväksi omaksi itsekseen, mutta myös ennaltaehkäistä seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä. Myönteiset, lapsen tasoiset tiedot, taidot ja asenteet ovat tärkeitä opettaa kotona, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Read More

Kehotunnekasvatus – mistä on kyse?

Jätin valtuustoaloitteen kehotunnekasvatuksen vahvistamiseksi espoolaisissa päiväkodeissa ja kouluissa. Mistä on kyse?

Kehotunnekasvatus tarjoaa lapsille ikätasoista tietoa kehosta, tunteista, turvataidoista ja oikeuksista. Kyse on siis lasten seksuaalikasvatuksesta. Monelle voi kuitenkin tuntua helpommalta käyttää termiä kehotunnekasvatus, kun on kyse lapsista.

On tärkeää, että lapset oppivat kunnioittamaan ja suojelemaan omaa ja toisen kehoa ja oikeuksia. Näin voidaan auttaa lasta kasvamaan pärjääväksi omaksi itsekseen, mutta myös ennaltaehkäistä seksuaalista väkivaltaa ja hyväksikäyttöä.

Read More

Lasten kuulemisen kehittäminen etenee Espoossa

Lapsi pääsi tänään hetkeksi mukaan kaupunginvaltuuston kokoukseen. Täysin sattumalta juuri tänään oli käsittelyssä valtuustoaloitteeni lasten kuulemisen kehittämisestä.

Aloite sai alkunsa erään kuusivuotiaan espoolaisen osuvasta kysymyksestä. Hän oli hoksannut lähileikkipuistonsa remontin ja ihmetteli, miksi leikkipaikan käyttäjät eli lapset eivät pääse vaikuttamaan.

Read More

Talousarvioaloite: Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laajentaminen

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Ne ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös mielenterveydestä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on yli tuplaantunut vain muutamassa vuodessa. Koronakriisi on lisännyt ihmisten kokemaa kuormitusta, yksinäisyyttä ja uupumusta. Tiedämme aiemmista kriiseistä, että patoutunut tuen ja hoidon tarve saattaa tulla esiin vasta varsinaisen kriisin päättymisen jälkeen.

Read More

Talousarvioaloite: Nuorten mielenterveyspalveluiden parantaminen

Nuorten uupuminen ja mielenterveysongelmat ovat herättäneet huolta jo ennen koronakriisiä, mutta poikkeuksellinen vuosi on entisestään lisännyt tuen tarvetta. Tammikuussa 2021 nuorten mielenterveyspalveluissa oli 20 % enemmän käyntejä kuin tammikuussa 2020. Kiireettömiin aikoihin on yli kuukauden jono. Hoitojaksoaan odottaville nuorille on luotu kannattelujaksoja, mutta ne eivät ole kestävä ratkaisu resurssipulaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteensovittaminen kärsii liian vähäisestä sosiaalityöntekijäresurssista. Koulupsykologien puuttuminen vaikeuttaa jatkohoitoa ja myös heikentää mahdollisuuksia ennaltaehkäistä vakavampien ongelmien syntyä. Jonoja on tarkoitus purkaa ostopalveluita hyödyntäen, mutta sekään ei ratkaise koko ongelmaa.

Read More

Valtuustoaloite vanhempien tukemisesta

Vanhempien jaksaminen ja nuorten hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kouluterveyskysely on jo vuosien ajan kertonut huolestuttavaa viestiä nuorten pahoinvoinnista ja koronakriisi rajoituksineen on entisestään syventänyt hätää.

Monet vanhemmat kokevat neuvottomuutta, kun oma lapsi lähestyy murrosikää, itsenäistyy, kokeilee rajojaan ja tekee elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Omatkin voimavarat saattavat olla vähissä.

Read More