Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n uusin ilmastoraportti asettaa päättäjät kaikkialla maailmassa yksinkertaisen valinnan eteen: joko alamme toteuttaa nopeita päästövähennyksiä tai kannamme vastuun katastrofeista, jotka voimistuva ilmastonmuutos tuo mukanaan. Raportin mukaan ilmaston lämpeneminen voidaan vielä määrätietoisella työllä rajoittaa 1,5 asteeseen. Jo puolentoista asteen lämpenemisen vaikutukset ovat dramaattisia. Aiempia ilmastotavoitteita on kiristettävä ja toimenpiteitä nopeutettava. Tähän työhön tarvitaan mukaan niin kansainväliset yhteisöt, valtiot ja kotitaloudet kuin kunnat ja kaupungitkin.

Espoolla on Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina ja kansainvälisenä edelläkävijänä vastuu ja mahdollisuus toimia ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjänä. Kaupunki voi päätöksillään vaikuttaa päästöihin sekä suoraan omassa toiminnassaan että epäsuorasti esimerkiksi kumppaneiden ja sijoitusten kautta sekä kannustamalla asukkaita ilmaston kannalta kestäviin kulutusvalintoihin ja liikkumiseen. Ilmaston kannalta kestäviä päätöksiä syntyy todennäköisemmin, jos päätösten ilmastovaikutukset ovat tiedossa päätöstä tehtäessä.

Espoo on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja nopeisiin päästövähennyksiin tähdätään jo vuoteen 2020 mennessä. Yksi Espoon keskeisistä toimintaa ohjaavista periaatteista on edelläkävijyys. Edelläkävijyyteen sisältyy muun muassa tutkimuksen ja kansainvälisten verkostojen hyödyntäminen.

Suomi on ensimmäisenä maana sisällyttänyt valtion talousarvioehdotukseen kestävän kehityksen osion. Suomi aikoo sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet osaksi tulevia hallitusohjelmia, hallituksen tulevaisuustyötä ja budjettivalmistelua. Kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen osaksi kaupungin talousarviovalmistelua vahvistaisi Espoon kestävän kehityksen työtä. Talousarvio on strategian ohella tärkein yksittäinen kaupungin toimintaa ohjaava päätös ja siksi on olennaista ymmärtää ja tunnistaa talousarvion ja kestävän kehityksen yhteys. Tilinpäätökseen tulisi myös sisällyttää arviointi ilmastovaikutuksista ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisesta.

Kestävän kehityksen budjetointi on haastava tehtävä ja siksi se kannattaa toteuttaa vaiheittain. Ensi vaiheessa tulisi keskittyä kestävyyden ekologiseen ulottuvuuteen ja erityisesti ilmastovaikutuksiin, jatkossa myös sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin.

Talousarvio ei kuitenkaan ole kaupungin ainoa ilmastovaikutuksiltaan merkittävä päätös. Siksi ilmastovaikutusten arviointi tulisi asteittain tuoda osaksi kaikkea kaupungin päätöksentekoa. Tavoitteena olisi saada kokonaiskuva kestävän kehityksen tavoitteita tukevista ja niitä rapauttavista resursseista sekä lisätä kustannustehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Kestävän kehityksen sisällyttäminen osaksi taloussuunnittelua ja ilmastovaikutusten arvioinnin sisällyttäminen osaksi kaikkea päätöksentekoa edellyttää uutta osaamista ja työkaluja. Espoo on hyvin verkostoitunut Suomessa ja kansainvälisesti, ja näitä verkostoja kannattaa hyödyntää uusien mallien kehittämisessä.

Osallistava valmisteluprosessi yhdessä toimialojen kanssa lisäisi myös laajemmin kaupungin henkilöstön tietoisuutta Espoon kestävän kehityksen tavoitteista ja kaupungin toiminnan ilmastovaikutuksista sekä oman hallinnonalan kytköksistä niihin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Espoo

• sisällyttää kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet poikkileikkaavasti osaksi kaupungin taloussuunnitelmia ja
• tekee kaupungin päätösten ilmastovaikutukset näkyväksi esimerkiksi toteuttamalla ilmastovaikutusten arvioinnin osana kaikkea päätöksentekoa sekä
• kartoittaa mahdollisuuksia rakentaa malleja kestävän kehityksen budjetointiin ja ilmastovaikutusten arviointiin yhteistyössä esimerkiksi muiden suurten kaupunkien kanssa ja/tai kansainvälisten verkostojen kautta.

Tämän valtuustoaloitteen jätimme yhdessä Tiina Elon ja 42 muun valtuutetun kanssa 15.10.2018.