Vanhempien jaksaminen ja nuorten hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kouluterveyskysely on jo vuosien ajan kertonut huolestuttavaa viestiä nuorten pahoinvoinnista ja koronakriisi rajoituksineen on entisestään syventänyt hätää.

Monet vanhemmat kokevat neuvottomuutta, kun oma lapsi lähestyy murrosikää, itsenäistyy, kokeilee rajojaan ja tekee elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Omatkin voimavarat saattavat olla vähissä.

Olemassaolevat tukipalvelut eivät tavoita kaikkia. Esimerkiksi perheneuvola on Espoossa rajattu alle 13-vuotiaiden perheille. Läheskään kaikki perheet eivät myöskään tiedä mahdollisuudesta saada tukea vanhemmuuteen ja kynnys pyytää apua on korkealla.

Tavoitteena tulisi olla se, että tukea, neuvoja ja työkaluja vanhemmuuteen saavat kaikki perheet – eivät vain ne, joilla on jo ilmennyt ongelmia. Samalla saadaan tilaisuus tunnistaa ne, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Parhaimmillaan vanhemmuuden ja uuden elämänvaiheen äärelle pysähtyminen olisi yhtä luontevaa ja itsestäänselvää, kuin neuvolakäynti vauvan kanssa.

Panostaminen ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin tuottaa paitsi inhimillistä hyvinvointia, myös kustannussäästöjä raskaammista palveluista.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy toimiin murrosikää lähestyvien ja murrosikäisten nuorten vanhempien tukipalveluiden kehittämiseksi. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että
A. perheneuvolan ikärajaanostetaan 13 ikävuodesta esimerkiksi 18 vuoteen ja että palvelua markkinoidaan nykyistä aktiivisemmin vanhemmille esimerkiksi koulujen kautta,
B. selvitetään mahdollisuus soveltaa neuvolan toimintaperiaatetta murrosikää lähestyvien ja murrosikäisten nuorten vanhempien tukemiseen, esimerkiksi kutsumalla 11- ja 15-vuotiaiden vanhemmat perheneuvolaan ja
C. käynnistetään kokeilu esimerkiksi opiskeluhuollon ja koulun yhteistyönä järjestettävästä perhevalmennuksesta murrosikää lähestyvien nuorten vanhemmille.

Aloitteeni allekirjoitti 20 valtuutettua.