En ole katsonut perussuomalaisten vaalivideota, mutta olen lukenut siitä senkin edestä. ”Video ylittää rajan, jota yksikään yhteiskuntarauhan säilymisestä vastuuta kantava puolue ei ylitä”, kirjoittaa Iltalehden toimittaja. Avoimen rasistiselle, vihaa lietsovalle ja väkivaltaan yllyttävälle viestinnälle ei ole suomalaisessa poliittisessa keskustelussa sijaa. Siksi videota ei kannata katsoa, eikä varsinkaan jakaa eteenpäin.

Viime viikolla vietettiin rasisminvastaista viikkoa. Jos ei kohtaa rasismia omassa arjessaan, voi epähuomiossa kuvitella, että sitä ei ole. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Sunnuntaina Korson markkinoilla Soldiers of Odiniin kuuluva korsto yritti käydä käsiksi Timo Soiniin. Olin itse kampanjoimassa muutaman teltan päässä. Tällaiset välikohtaukset ovat järkyttäviä, mutta onneksi erittäin harvinaisia. Joidenkin kohdalla pelko uhkaavista kohtaamisista on kuitenkin arkipäiväistä.

”Minä en voi seistä yksin kadulla jakamassa flyeriä. En voi, sillä olen musta ja nainen. Ei ole kyse siitä, etten uskalla vaan siitä, että minun ei kannata”, kirjoittaa helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra.

Jokaisen demokratiaa puolustavan suomalaisen on nyt aika avata silmät, antaa tilaa rasismin kohteeksi joutuneiden kokemuksille, kiinnittää huomiota myös omiin ennakkoluuloihinsa ja ennen kaikkea asettua tinkimättömästi jokaisen ihmisen yhdenvertaisten oikeuksien puolelle. Tukea voi ja kannattaa osoittaa niin kaduilla, kahvipöydissä kuin netissäkin.

Hyökkäykset demokratiaa ja ihmisoikeuksia vastaan ovat hyökkäyksiä meitä kaikkia vastaan. Väkivalta ja siihen yllyttäminen on tuomittava jyrkästi.