Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Selvitysten mukaan vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Yleisyydestään huolimatta mielenterveysongelmiin liittyy ennakkoluuloja ja stigmatisointia. Tämä nostaa kynnystä hakea apua ja asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.  

Yksi eriarvoistava tekijä on vakuutusyhtiöiden toiminta mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä kohtaan. Tiedossa on, että vakuutusyhtiöt ovat evänneet vakuutuksia ihmisiltä, jotka ovat hakeneet apua mielenterveyden ongelmiin. Vakuutussopimuslaki asettaa sopimuksille yleiset puitteet, mutta vakuutusturvan laajuus ja monet ehtojen yksityiskohdat ovat vakuutusyhtiökohtaisia. 

Aktiivisen hoitosuhteen lisäksi myös jo päättynyt hoito tai satunnaiset terapiakäynnit voivat haitata vakuutuksen saamista. Osa vakuutusyhtiöistä voi vaatia jopa viiden vuoden oireettomuutta. Vaikka vakuutusyhtiöt kertovat ottavansa sairaustaustan yksilöllisesti huomioon vakuutuspäätöstä tehdessään, Mielenterveyden keskusliiton mukaan linja on kuitenkin tiukka. Yksilöllinen harkinta vakuutusta myönnettäessä mielenterveyspalveluiden käyttäjälle on enemmän poikkeus kuin sääntö. 

Suomessa ei ole lakisääteisiä terveyttä ja sosiaaliturvaa takaavia vakuutuksia, mutta monen vakuutuksen ottamista kuitenkin suositellaan. Esimerkiksi kotivakuutus voi olla edellytyksenä vuokra-asunnon saamiseen. 

On yksilön ja yhteiskunnan kannalta ongelmallista, jos avun ja hoidon hakeminen estää vakuutuksen saamisen. Vakuutusyhtiöiden käytäntö nostaa entisestään kynnystä hakeutua hoidon piiriin. Vakuutusta hakevan näkökulmasta on täysin kohtuutonta, että jopa vuosia sitten aloitettu psykoterapia voi vaikuttaa vakuutuksen saamiseen. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallituksen on mahdollista ryhtyä sen varmistamiseksi, että vakuutusyhtiöiden toiminta ei nosta kynnystä hakeutua mielenterveyspalveluiden piiriin sekävoidaanko vakuutusyhtiöitä velvoittaa arvioimaan ja päivittämään laskentamallejaan siten, että ne eivät johda kohtuuttomiin tilanteisiin mielenterveyspalveluita käyttäneiden ihmisten kohtelussa? 

Helsingissä 9.3.2021