Puhe puoluevaltuuskunnan kokouksessa 26.9.2015.
Maailma on muuttumassa, totesi Ville Niinistö Vihreiden puoluevaltuuskunnassa aiemmin tänään. Se on totta.
Siinä muuttuvassa maailmassa on valtava tarve monipuoliselle osaamiselle. Suomi on pieni maa, joka tarvitsee kaikkien ihmistensä täyden potentiaalin pärjätäkseen maailman myllerryksessä.
Mutta ei koulutuksessa ole kyse vain kilpailukyvystä tai Suomen pärjäämisestä.
Kyse on tasa-arvosta; siitä että jokaisella lapsella, nuorella ja aikuisella on mahdollisuus tavoitella unelmiaan ja oppia uutta läpi elämän. Lompakon paksuudesta tai perhetaustasta riippumatta.
Ja kyse on sivistyksestä; siitä, että ymmärrämme itseämme ja toisiamme päivä päivältä paremmin, että tutkimme uteliaasti maailmaa ja löydämme uusia ratkaisuja ja vastauksia ihmiskunnan suuriin kysymyksiin.
Hallituksen jäätävän suuret koulutusleikkaukset uhkaavat murentaa hyvinvointivaltiomme kivijalan.
Puheet sinänsä tarpeellisesta digiloikasta eivät lämmitä, kun samaan aikaan tehdään tilaa lasten eriarvoisuudelle ja kotiäitiyhteiskunnalle, ja romutetaan suomalaisen osaamisen ja tutkimuksen tasoa.
Ylisuuret säästöt koulutuksesta eivät ole välttämättömyys. Kyseessä on arvovalinta, vaikka hallitus ei sitä myönnä.
Soidensuojelun romuttamisessa kunnostautunut opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen väistelee hävyttömällä tavalla keskustelua leikkausten vaikutuksista, vaikka juuri hänen tehtävänsä olisi puolustaa koulutusta tai vähintäänkin kantaa vastuu hallituksen tekemisistä.
Minä en tätä purematta niele. Eivätkä muuten näytä suomalaisetkaan nielevän. Yliopistoja vallataan ja mieltä osoitetaan. Tällaista liikehdintää ei ole nähty Suomessa aikoihin.
Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon sen taas: Vihreiden tulee ottaa paikkansa Suomen johtavana koulutuspuolueena. Sitä me oikeastaan olemme jo. Vaalien alla nähdyt koulutuslupaukset loivat virheellistä mielikuvaa siitä, että koulutuksen merkitys olisi kaikkien puolueiden yhteisesti jakama asia.
Nyt takit ovat kääntyneet, todellisuus on paljon ankeampi. Meitä tarvitaan.