Mitä mieltä olen taiteesta, perhevapaista, ydinvoimasta och om svenska?

Vaalikampanjan aikana ja etenkin nyt loppusuoralla olen päässyt vastaamaan monenlaisiin kysymyksiin. Niitä saa lähettää jatkossakin! Lisäksi tiiviitä ajatuksiani eri aiheista löytyy toki vaalikoneista. Vaalikoneiden luonteen takia asiat niissä tuppaavat tosin yksinkertaistumaan, ja sen takia kannattaa ehdottomasti aina kysyä tarkennusta, jos jokin asia tai näkökulma jää epäselväksi.

Kokosin tähän vastauksia muutamaan viime päivien yleisimpään kysymykseen.

Miten mieltä perhevapaiden uudistamisesta?

Perhevapaat jakautuvat Suomessa silmiinpistävän epätasaisesti vanhempien välillä. Siksi kannatan perhevapaiden uudistamista. Uudistuksella on mielestäni kaksi tärkeää tavoitetta: hoitovastuun tasaisempi jakautuminen ja perheiden erilaisten tilanteiden parempi huomioiminen. Siis lisää tasa-arvoa sekä työelämään että koteihin, ja lisää joustoa perheille.

Kannatan perhevapaiden uudistamisessa Vihreiden esittämää mallia, joka parantaa perheiden asemaa suhteessa nykytilanteeseen. Tässä mallissa ansiosidonnainen osa on nykyistä pidempi ja siitä yksi kolmannes on korvamerkitty kummallekin vanhemmalle. Lisäksi malliin sisältyy kotihoidontuen korvaava hoitoraha, jota olisi mahdollista käyttää hyvin joustavasti pidemmän aikaa (matalammalla tasolla eli nykyisen kotihoidontuen tasolla) tai lyhyemmän aikaa (korkeammalla tasolla). Samanlainen joustava elementti olisi myös ansiosidonnaisessa. Tämä malli mahdollistaisi nykyistä paremmin esimerkiksi osa-aikatyön ja perhevapaiden yhteensovittamisen.

On todella tärkeää, että järjestelmä kannustaa tekemään myös nykytilanteeseen nähden epätyypillisempiä ratkaisuja. Se auttaisi päivittämään myös työnantajien asenteita ja suhtautumista esimerkiksi isien käyttämiin perhevapaisiin ja osa-aikatyöhön.

Vaalikoneissa perhevapaita koskevat kysymykset kipristyvät yksittäisiin elementteihin, vaikka kyse on kokonaisuudesta.

Mitä mieltä kulttuurista ja taiteesta?

Arvostan taidetta ja kulttuuria valtavasti. Olen taidelukion kasvatti ja työskennellyt useammissa yhteyksissä taiteen ja kulttuurin ammattilaisten kanssa. Tunnen monia, jotka saavat leipänsä taiteen ja kulttuurin parista, ja tiedän, että se ei ole aina helppo tie. Tämä on saanut minut ajamaan entistä pontevammin sosiaaliturvan uudistamista perustuloksi, jotta myös taiteilijoiden toimeentulo voisi olla ennustettavampaa ja turvatumpaa.

Nautin taiteesta ja olen kulttuurin suurkuluttaja. Mutta lisäksi ajattelen, että taiteella on itseisarvo. Se on maailmaa muuttava voima, keskustelun avaaja ja hyvinvoinnin lähde. Siksi taiteen vapaus on turvattava ja sen tekemistä on syytä tukea verovaroin. Kannattaa tutustua Vihreiden erinomaiseen kulttuuripoliittiseen ohjelmaan!

Vad tycker du om svenska språkets ställning i Finland?

Det är absolut en styrka att vi är ett tvåspråkigt land. Det betyder förstås att service ska finnas på svenska men för mig också att vi borde vara stolt över det, oss alla.

Jag anser att skolsvenskan (ock skolfinskan) borde vara obligatorisk också i framtiden. Men jag hoppas kunde vi utveckla ämnet så att mer människor faktiskt skulle få användbara språkkunskaper, modet att använda språket och kanske just det där stolthet över vårt tvåspråkigt land.

Jag tycker om att prata svenska även om min svenska är inte perfekt. Men jag tror det viktigaste är att försöka. Och det är särskilt viktigt att politiker vill behålla sina språkkunskaper och har mod att använda det andra inhemskt språket.

Mitä mieltä ydinvoimasta?

Minusta ei ole koskaan ollut luontevaa identifioitua ydinvoiman “vastustajaksi” tai “kannattajaksi”. Ydinvoimahankkeet ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joita on syytä arvioida aina tapauskohtaisesti. Samoin energiantuotanto on kokonaisuus, eikä yksikään yksittäinen konsti ratkaise sitä nyt eikä tulevaisuudessa.

Joskus tuntuu siltä, että ydinvoiman rooli ilmastokeskustelussa ylikorostuu. Ratkaisut on valittava niistä vaihtoehdoista, joita pöydällä tosiasiassa on, eikä tiedossa ole tällä hetkellä yhtäkään uutta ydinvoimahanketta ja nyt käynnissä olevatkin ovat olleet melkoisessa vastatuulessa. Siksikään niiden varaan ei ilmastokriisin ratkaisemista voi perustaa. Tarvitsemme ratkaisuja nopeasti ja siksi lähivuosien panostukset kannattaa ohjata pikaisesti uusiutuvan energian, kuten esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkoenergian vauhdittamiseen.

Ydinvoimalla on kuitenkin vielä pitkään tärkeä rooli energiajärjestelmässämme. Olkiluoto 3 tulisi saada vihdoin käyntiin. Toimivia, turvallisia voimaloita ei missään nimessä tule ajaa ennenaikaisesti alas (tällaista ei kukaan Suomessa ole myöskään esittänyt), enkä näe estettä jatkaa Loviisan reaktoreiden käyttöaikaa, mikäli viranomaiset toteavat jatkoluvan myöntämisen olevan turvallista.  

Teknologia kehittyy myös energia-alalla jatkuvasti. Siksi energiajärjestelmää ja erilaisia energiantuontantomuotoja joudutaan ja päästään myös tulevaisuudessa arvioimaan sekä analysoimaan monta kertaa. Minä suhtaudun avoimin mielin ja suurella uteliaisuudella kaikkiin päästöttömiin tai vähäpäästöisiin energiamuotoihin. Kaikkein olennaisinta on se, että luovumme fossiilisista, kuten hiilestä, turpeesta ja öljystä, mahdollisimman pian.

Allekirjoitan Vihreiden virallisen linjan ydinvoimasta. Se kuuluu näin: “Ilmastonmuutoksen torjumiseksi Vihreät suhtautuu avoimesti kaikkeen vähäpäästöisen ja ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen. Viimeisimmät Suomessa tehdyt ydinvoimahankkeet ovat olleet hitaita ja ongelmallisia. Sellaisia emme halua lisää.”

Mitä mieltä maahanmuutosta?

Meidän on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa. Tarvitsemme osaavia ihmisiä tänne pitämään tästä maasta huolta yhdessä meidän täällä jo olevien kanssa. Siksi kansainvälisten opiskelijoiden lukukausimaksuista on syytä luopua ja opiskelijoille on myönnettävä oleskelulupa koko tutkinnon suorittamisen ajaksi. Valmistumisen jälkeen heille kannattaisi myöntää pysyvä oleskelulupa. Suomesta on tehtävä houkutteleva paikka elää, rakastaa, opiskella ja tehdä työtä. Lisäksi ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta on luovuttava ja ylipäätään tänne töihin tulemista helpotettava. Nykyisin paperisota on melkoinen, vaikka tarveharkintaa ei edes olisi.

Turvapaikkaprosessi on korjattava mitä pikimmiten. Tällä hallituskaudella tehdyt kiristykset perheenyhdistämiseen on peruttava. Luottamus turvapaikkaprosessin oikeudenmukaisuuteen ja oikeusturvan toteutumiseen on palautettava. Turvapaikan hakeminen on ihmisoikeus ja Suomella, kuten muillakin mailla, on inhimillinen velvollisuus antaa suojaa sotaa tai sortoa pakeneville. Tärkeää on myös rakentaa entistä enemmän turvallisia reittejä pois sodan jaloista. Suomen pakolaiskiintiö olisi syytä moninkertaistaa, jotta kaikkein hädänalaisimmat ihmiset saadaan turvaan eikä ihmisten tarvitsisi enää turvautua esimerkiksi salakuljettajien reitteihin.

Paperittomien määrä on kasvanut hallituksen tiukentuneen turvapaikkapolitiikan myötä. Kukaan ei halua olla paperiton eikä ihmisten ajaminen paperittomiksi ole myöskään yhteiskunnallisesti hyvä kehityssuunta. Tilapäiset oleskeluluvat on otettava käyttöön ja paperittomien välttämätön hoito ja huolenpito on turvattava koko maassa. Tämä on kaikkien turvallisuuden kannalta hyvä ratkaisu, ja paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti järkevää.

Tarvitsemme panostuksia kotoutumiseen. Meidän on varmistettava, että erilaisista taustoista tulevat maahanmuuttajat voivat löytää paikkansa yhteiskunnasta ja ryhtyä rakentamaan elämäänsä. Kielikoulutukseen ja työhön pääsyä on syytä helpottaa. Perheenyhdistämisen sujuvoittaminen auttaa myös kotoutumisessa, kun lähimmäisten turvallisuudesta ei tarvitse kantaa huolta. Yksi este maahanmuuttajien kotoutumisen tiellä on Suomessa kukkiva rasismi. On korkea aika kitkeä se pois. Ihmisten leimaamiselle on saatava loppu.

Muita usein kysyttyjä kysymyksiä: