Puheenvuoroni kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 2.12.2015.
Suomi tunnetaan koulutuksesta ja sivistyksestä. Olemme kekseliäs kansa ja varsin tasa-arvoinen maa. Ylpeytemme on se, että jokaisella on mahdollisuus saada laadukasta kasvatusta ja koulutusta aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti – perhetaustasta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Varhaiskasvatuksella on valtava merkitys etenkin heikommassa asemassa olevien lasten kehityksen ja kasvun tukemisessa. Sen on yhä useampi tutkimus osoittanut.
Siksi olen valtavan onnellinen siitä, että me täällä Espoossa olemme toimimassa Suomen hallitusta viisaammin. Varhaiskasvatuksen ja peruskoulun ryhmäkokoja ei kasvateta Sipilän, Stubbin ja Soinin hallituksen leikkauksista huolimatta. Myös osapäiväisiä lapsia sisältävien päivähoitoryhmien koolle asetetaan yläraja! Tämä on merkittävä parannus nykytilanteeseen ja tärkeä, lapsiystävällinen päätös. Laadukas päivähoito on lapsen etu, mutta se voi parhaimmillaan olla myös kaupunkimme vetovoimatekijä. Hyvä että emme suostu siitä luopumaan.
Neuvotteluissa sovittiin ryhmäkokojen lisäksi, että yhdenvertaista päivähoito-oikeutta ei rajata automaattisesti mahdollisen lakimuutoksen myötä. Asiasta päätetään erikseen alkuvuodesta, mutta sitä ennen arvioidaan muutoksen vaikutukset erityisesti lapsiin.
Subjektiivinen, yhdenvertainen päivähoito-oikeus on ennen kaikkea lapsen oikeus varhaiskasvatukseen, sosiaalisiin suhteisiin ja vakauteen. Sillä on kuitenkin kiistatta vaikutusta myös laajemmin: Se tukee perheitä, työnantajia ja koko yhteiskuntaa. Siksi on tärkeää, että lapsivaikutusten lisäksi arvioidaan mahdollisen rajauksen laajemmat vaikutukset ihmisiin, esimerkiksi pätkätöissä käyvien naisten mahdollisuuksiin vastaanottaa työtä.
Hyvät valtuutetut,
Laadukas varhaiskasvatus on tutkitusti tehokas keino edistää lasten hyvinvointia. Se tukee elinikäistä oppimista ja koulussa tarvittavia valmiuksia. Se ehkäisee syrjäytymistä ja ylisukupolvista huono-osaisuutta. Yhdenvertaisen päivähoito-oikeuden evääminen esimerkiksi työttömien perheiden lapsilta kasvattaisi eriarvoisuutta. Se hankaloittaisi lasten ja perheiden arkea ja lisäisi kaupungin byrokratiaa. Perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, käyttävät jo nyt varsin harvoin kokopäiväistä päivähoito-oikeutta. Rajaus kohdistuisi siis juuri niihin perheisiin ja lapsiin, joilla on suurin tarve päivähoidolle.
Yhdenvertainen päivähoito-oikeus on erityisen tärkeä heikompiosaisten perheiden lapsille. Päiväkoti suojaa, jos kotona ei ole kaikki kohdallaan. Päivähoito ja yhdenvertainen oikeus siihen ovatkin yksiä tärkeimpiä lastensuojelun avohuollon tukitoimista. Rajaaminen voi kasvattaa lastensuojelun kustannuksia.
Kaikki asiantuntijat ovat kritisoineet ehdotusta rajata päivähoito-oikeutta. Lisäksi kuntaliitto on todennut, että päivähoitoleikkausten perusteluina käytetyt laskennalliset säästöt eivät vastaa todellisuutta.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen onkin todennut, ettei kuntien ole mikään pakko toteuttaa hallituksen päivähoitoleikkauksia. Tämä asettaa kunnat ja etenkin suomalaiset lapset epäreiluun tilanteeseen, jossa lapsen oikeus päivähoitoon voi riippua siitä, mihin hän sattuu syntymään. Lukuisissa suurissa ja pienemmissäkin kunnissa on kuitenkin tehty arvovalinta: lapsilta ei haluta leikata.
Meillä Espoossa tämä päätös on vielä edessä päin. Tehdään se huolella ja harkiten.
Espoossa ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia eli niin sanottua IVA-selvittämistä on tutkittu. Sanna Vähäsen, Elina Palojärven ja Tapani Kauppisen vuonna 2013 julkaiseman raportin mukaan Espoossa koettiin, että ennakkoarvioinnit tekivät keskustelusta asiapitoisempaa, tarkempaa ja hedelmällisempää. Olennaista tällaisessa vaikutusten arvioinnissa on tietenkin laaja-alaisuus ja objektiivisuus. Edellä mainitussa raportissa todettiin, että objektiivisuutta lisää se, että arviointeja on tekemässä useampi ihminen ja että niiden tekemisessä hyödynnetään asiantuntijatietoa.
Näillä perusteilla esitän valtuuston hyväksyttäväksi seuraavan toivomuksen:
Valtuustoryhmien välisissä talousarvioneuvotteluissa sovittiin, että lasten subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttämisestä tai rajaamisesta päätetään erikseen valtuustossa alkuvuonna 2016 ja että sitä ennen toteutetaan ihmisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnit.
Valtuusto toivoo, että ihmisiin ja lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi toteutetaan huolellisesti ja että opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta kuulee valmistelun yhteydessä asiantuntijoita, esimerkiksi Lapsiasiavaltuutettua ja lastensuojelujärjestöjä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita.
Arvoisa puheenjohtaja,
Lapsia koskevien päätösten perusteena tulee aina olla lapsen etu. Pidetään huolta, että Espoossakaan ei ryhdytä rakentamaan lasten luokkayhteiskuntaa.