Arvoisa puhemies!

Taistelut Syyrian Idlibin maakunnassa ovat kiihtyneet ja maan humanitaarinen kriisi pahenee. Yhteensä 3,5 miljoonaa pakolaista on jo paennut Syyrian sotaa Turkkiin, ja nyt kärjistynyt tilanne on pakottanut yhä useammat jättämään kotinsa.

Suurimman vastuun pakolaisista kantavat kriisialueiden lähellä olevat maat, mutta Syyrian sodan vaikutukset heijastuvat myös Euroopan rajoille. Turkki haluaa toimillaan luoda painetta EU:ta kohtaan, ja ahtaalle ajetulla Kreikalla on tietenkin oikeus valvoa rajojaan. Väkivalta turvaa hakevia ihmisiä kohtaan ei ole tietenkään koskaan oikein.

Suurimman kärsimyksen tuntevat nahoissaan ne ihmiset, jotka joutuvat jättämään kotinsa paetakseen sotaa ja hengenvaaraa. Olosuhteet pakolaisleireillä ovat kestämättömät. Talvisissa olosuhteissa ilman ruokaa ja suojaa värjöttelevien pakolaisten tilanne on huonontumassa hetki hetkeltä. Syyriassa yli 2 miljoonaa lasta ei pääse kouluun, vielä kolmannen miljoonan pelätään joutuvan jättämään koulunsa kesken.

 Kysynkin ministeri Skinnarilta: Miten Suomi vastaa kehitysyhteistyön keinoin Syyriassa tapahtuvaan humanitaariseen kriisiin turvatakseen näiden hädänalaisten ihmisten perusoikeudet? Entä aikooko Suomi tarjota apua Kreikassa oleville turvapaikanhakijoille?

Kysytty täysistunnossa 5.3.2020.