Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. 

Lastensuojelun jälkihuollon lakisääteistä ikärajaa ollaan laskemassa 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. Tämä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden kannalta ongelmallista monestakin syystä.

Lastensuojelun jälkihuollossa tehdään pienillä resursseilla vaikuttavaa ja merkityksellistä työtä. Jälkihuolto myös työskentelee vain niiden nuorten kanssa, jotka todella tarvitsevat apua. Jos tukea ei tarvita, ei myöskään asiakkuutta pidetä voimassa. Kyse ei siis ole siitä, että sellaisia nuoria pidettäisiin asiakkaina, jotka pärjäisivät jo omillaan.

THL:n mukaan hyvin toteutettu jälkihuolto on lastensuojelun ja sijaishuollon vaikuttavuuden keskeinen edellytys. 

Jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 ikävuoteen vasta edellisellä hallituskaudella. Vanhimmat jälkihuollossa olevat täyttävät tänä vuonna 24 vuotta. Mikäli ikäraja laskee, jäävät ikärajan noston vaikutukset näkemättä.

Lainsäädännön poukkoilu aiheuttaa lisää epävarmuutta jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien nuorten elämään. Myös alan ammattilaiset ansaitsevat mahdollisuuden pitkäjänteisen työn suunnitteluun. Lisäksi ikärajan laskemisella haettu säästö on erittäin vaatimaton etenkin suhteutettuna pidemmän aikavälin vaikutuksiin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25 ikävuodessa vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaisesti.

Espoossa 26.9.2023

Saara Hyrkkö