Vihreän eduskuntaryhmän ja Vihreiden nuorten yhteinen avaus, jonka julkaisimme yhdessä Vihreiden nuorten puheenjohtaja Brigita Krasniqin kanssa.

Vihreä eduskuntaryhmä ja Vihreät nuoret haluavat, että jokaisen lapsen ja nuoren ääni kuuluu yhteiskunnassa. Tämän takaamiseksi tarvitsemme tekoja, jotka lisäävät osallisuutta, kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. 

Jokaisella lapsella taustasta ja iästä riippumatta on oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Aikuisten velvollisuus on huolehtia, että tämä lasten oikeuksien sopimukseen perustuva oikeus toteutuu. Lapsilla ei ole mahdollisuutta äänestää tai asettua ehdolle vaaleissa, jolloin päätökset eivät välttämättä edusta riittävästi erilaisista taustoista tulevia lapsia ja nuoria. Siksi tarvitaan muita vaikuttamisen kanavia.

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on murroksessa. Keskustelua ei käydä vain kabineteissa, vaan myös kaduilla ja kansalaisraadeissa. Sen ansiosta myös lasten ja nuorten mielipiteet voidaan ottaa paremmin huomioon. Jokaisessa kunnassa on nuorisovaltuusto, ilmastokeskustelua kirittävät aktiiviset asiaan paneutuneet nuoret ja opetussuunnitelmissa painotetaan uteliaisuutta yhteiskunnallisiin asioihin. 

Hyvässä yhteiskunnassa jokainen pääsee osallistumaan. Vihreiden pitkäaikaisena tavoitteena on ollut äänestysiän laskeminen 16 ikävuoteen. On demokratiateko ulottaa äänioikeus heihin, joiden ääni kuuluu päätöksenteossa muuten heikosti. Alhainen äänestysaktiivisuus on ongelmallista aidon osallisuuden ja pitkäjänteisen päätöksenteon kannalta.

Lasten ja nuorten omaa toimijuutta ja aktiivisuutta täytyy tukea myös muilla keinoilla. Nuorisovaltuustojen rinnalla esimerkiksi koulujen oppilas- ja opiskelijakunnat voisivat toimia väylänä vaikuttaa myös omaa kouluarkea laajemmin. Lisäksi pienimmät lapset sekä työelämän tai opintojen ulkopuolella olevat nuoret tarvitsevat omia vaikutusmahdollisuuksia.

Taloudesta päättäminen on yksi valtuustojen ja eduskunnan tärkeimmistä tehtävistä. Tätä valtaa on siirretty myös kansalaisille osallistavan budjetoinnin kautta: asukasraadit, projektiryhmät tai nuorisovaltuustot voivat tehdä päätöksen, mihin rahaa käytetään. Osallistavan budjetoinnin periaatetta voisi kokeilla myös kouluissa, jossa luokat tai oppilaista kootut ryhmät voisivat päättää esimerkiksi liikuntavälineiden ostosta tai kouluyhteisön viihtyisyyden lisäämisestä.

Kahdeksan keinoa, joilla lasten ja nuorten osallis­tu­mista yhteiskun­nassa lisätään

1. Otetaan nuoret vahvemmin mukaan demokraattiseen päätöksentekoon

Vain joka kolmas nuori äänesti viime kuntavaaleissa. Alhainen äänestysaktiivisuus näkyy valtuustoihin valittujen luottamushenkilöiden iässä ja tehdyissä päätöksissä. Äänioikeus on yksi merkittävimmistä tavoista toteuttaa demokratiaa ja vaikuttaa päätöksentekoon. Alhainen äänestysaktiivisuus on ongelmallista aidon osallisuuden ja demokratian kannalta.

Toimenpide: Vihreät ovat jo pitkään tavoitelleet äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikärajan laskemista 16 ikävuoteen. Kun nuorille annetaan oikeus äänestää ja asettua itse ehdokkaaksi, lisätään päätöksenteon edustavuutta. Samalla madalletaan nuorille asetettua kynnystä osallistua päätöksentekoon. Myös kansalaisaloitteen allekirjoittamisen raja tulisi laskea 16 ikävuoteen. 

2. Vahvistetaan nuorisotyön rahoitusta pitkäjänteisesti

Nuorisotyö tukee lasten ja nuorten kasvamista aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Kuntien lisäksi nuorisotyötä tehdään kolmannella sektorilla: järjestöt antavat tietotaitonsa päivittäin käyttöön nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. 

Toimenpide: Varmistetaan, että nuorisotyötä tekevillä järjestöillä on riittävä rahoitus. Nuorisotyön rahoitus ei saa olla riippuvainen pelaamisen tuotoista. Vahvistetaan myös kunnissa tapahtuvan nuorisotyön rahoitusta ikäluokkien pienenemisestä huolimatta.

3. Varmistetaan, että aikuiset tukevat osallisuutta ja kuulemista

Aikuisten tehtävä on tukea lapsia ja nuoria ilmaisemaan mielipiteensä. Nuorten kanssa toimivilla aikuisilla on hyvä olla osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyvää osaamista, jotta he pystyvät auttamaan lapsia ja nuoria saamaan äänensä kuuluviin. Myös opetukseen osallistuvalla henkilökunnalla täytyy olla valmiuksia ohjata lasta yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Toimenpide: Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään yksi osallisuuteen erikoistunut nuorisotyöntekijä tai -ohjaaja. Kunnat voivat tehdä asiassa alueellista tai maakunnallista yhteistyötä. Myös tulevilla hyvinvointialueilla täytyy olla alueellinen osallisuuskoordinaattori, joka huomioi eri ikäryhmien vaikuttamismahdollisuudet.

4. Tuodaan nuorisovaltuustojen rinnalle muita lasten ja nuorten edustavia ryhmiä

Nuorisovaltuustot eli nuvat ovat demokraattisesti valittuja nuorten vaikuttajaryhmiä, joilla on iso merkitys nuorten osallisuuden toteutumisessa. Nuorisovaltuustotoiminta ei kuitenkaan ole kaikkia varten eivätkä nuvat välttämättä tavoita kaikkia kunnan nuoria. Oppilas- ja opiskelijakunnissa on paljon viisautta ja vaikuttamisen paloa, joka tällä hetkellä kanavoituu erityisesti koulun arkeen. Niitä voitaisiin kuulla myös laajemmin, kun lapsia ja nuoria koskevista asioista päätetään.

Toimenpide: Lisätään oppilas- ja opiskelijaryhmien kuulemista valmistelu-, päätöksenteko- ja toteuttamisvaiheissa. Suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa toimintaohje siihen, miten lasten ja nuorten kuulemista voidaan riittävällä tavalla toteuttaa julkisessa päätöksenteossa.

5. Tehdään osallistuvasta budjetoinnista selkeämpää

Osallistuvalla budjetoinnilla annetaan kuntalaisille suora mahdollisuus päättää kunnan rahojen käytöstä. Osallistuvaan budjetointiin on erilaisia malleja, mutta periaatteen ydinajatus on siirtää valtaa kunnan rahojen käytöstä kuntalaisille tiettyjen raamien puitteissa. Käyttötarkoituksen voivat päättää asukasraadit, nuoriso-, vammais- tai vanhusvaltuustot tai erilliset projektiryhmät. 

Toimenpide: Kehitetään osallistuvaa budjetointia osana kuntien lakisääteistä talousarviota. Viedään osallistuvan budjetoinnin periaate kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Tuetaan kuntia siinä, että osallistuvan budjetoinnin kokeilut muuttuvat pysyviksi. Tuodaan osallistuvan budjetoinnin periaate myös valtion talousarvion suunnitteluun.

6. Parannetaan pienimpien lasten kuulemista ja rohkaistaan mielipiteen ilmaisuun

Oikeus mielipiteen ilmaisemiseen kuuluu jokaiselle lapselle iästä riippumatta. Pienempien lasten kuulemista voidaan toteuttaa päiväkodeissa ja alakouluissa esimerkiksi niin, että lapset voivat vaikuttaa leikkeihin, tilan sisustukseen tai teemapäiviin. Mielipiteen ilmaisuun rohkaiseminen kannustaa lasta kertomaan ajatuksistaan ja lisää lapsen toimijuutta.

Toimenpide: Tuetaan päiväkotien ja alakoulujen henkilökuntaa lasten kuulemisessa ja osallisuuden toteuttamisessa. Demokratiakasvatus voidaan tuoda osaksi päiväkotien ja koulujen päivittäistä arkea leikkivaalien ja päättäjävierailujen avulla. Kehitetään leikkejä ja roolipelejä, joissa yhteiskunnallista vaikuttamista voi kokeilla ensimmäistä kertaa.

7. Kirjataan lasten ja nuorten osallisuus strategiseksi arvoksi

Osallisuus on elinvoimatekijä: kun nuoret pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan, tuntuu kunta myös omalta. Se voi houkutella palaamaan takaisin paikkakunnalle vaikka valmistumisen jälkeen. Osallisuuden kannalta merkityksellistä on kokemus yhteisöön kuulumisesta ja siitä, että yhteisöön pystyy vaikuttamaan. Nuoret toivovatkin, että päätökset tehtäisiin tulevaisuuteen katsoen.

Toimenpide: Tunnistetaan lasten ja nuorten osallisuus arvoksi, joka lisää elinvoimaa, hyvinvointia ja toimijuutta. Osallisuuden edistämisen ja matalan kynnyksen vaikuttamisen keinot tulee kirjata selkeästi dokumentteihin, joilla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. Tällaisia dokumentteja ovat esimerkiksi kansallinen lapsistrategia ja kuntien omat strategiat. Osallisuuden edistämistä on seurattava mittarien avulla.

8. Tuetaan nuorille suunnattuja digitaalisia vaikuttamismahdollisuuksia

Sosiaalinen media ja digitaalisuus ovat nuorten elämässä arkipäivää. Sähköiset alustat tavoittavat paremmin myös nuoret, jotka eivät opiskele tai ole työelämässä. Viime kuntavaaleissa nuorten tärkeimpiä tiedonlähteitä olivat vaalikoneet ja sosiaalinen media. Vaikuttamisen paikat täytyy sijoittaa sinne, missä nuoret ovat ja mitä he käyttävät. 

Toimenpide: Lisätään nuorten sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia esimerkiksi viemällä tietoa ja viestintää verkkoon selkeässä muodossa ja nuorten ulottuville. Otetaan käyttöön sähköinen keskustelualoite, jolla nuoret voivat ehdottaa eduskunnan käsittelyyn tuotavia keskustelun aiheita. Varmistetaan, että myös ministeriöt tarjoavat nuorille sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Huolehditaan siitä, että jokaisella nuorella on mahdollisuus saada vaaleista ajantasaista tietoa sähköisesti.