Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien tila heikkenee kriiseissä ja konflikteissa ja on tällä hetkellä katastrofaalinen esimerkiksi Gazassa ja Ukrainassa. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut ovat olennainen osa humanitaarista apua. Palvelut pelastavat ihmishenkiä ja ehkäisevät inhimillistä kärsimystä, mutta kyseessä on valitettavan aliresursoitu humanitaarisen avun sektori.
Parhaillaan Gazassa 155 000 raskaana olevaa naista ja tuoretta äitiä sekä heidän vastasyntyneet lapsensa elävät katastrofaalisissa oloissa — kuukausien sodan uuvuttamina, traumatisoituneina, ilman vettä ja ruokaa. Heillä on vakava pula elintarvikkeista, vedestä, terveydenhuollosta ja turvallisista asumuksista.
Gazan tilanne oli jo ennestään erittäin vaikea, mutta toukokuussa Rafahin maaoperaatio on jälleen pakottanut lähes miljoona ihmistä pakenemaan, jotkut jopa seitsemättä kertaa sodan alkamisen jälkeen. Rafahista on paennut noin 18 500 raskaana olevaa sellaisille alueille, joilla äitiysterveydenhuoltoa ei ole käytännössä lainkaan. Rafahin alueella on yhä noin 10 000 raskaana olevaa naista.
Synnytyksiä on joka päivä noin 180, joista 27 prosenttia on sektioita. Synnytyskomplikaatioiden ja sektioiden määrä on lisääntynyt stressin, aliravitsemuksen ja puutteellisen raskaudenajan seurannan myötä.
Gazan terveydenhuoltolaitoksiin on hyökätty säälimättömästi, ja hyökkäykset ovat aiheuttaneet laajoja vahinkoja sairaaloille ja klinikoille. Tällä hetkellä vain 15 sairaalaa 36:sta on osittain toiminnassa. Ne toimivat rajallisella kapasiteetilla, ovat ylikuormitettuja potilaiden kanssa, ja niillä on kriittinen pula polttoaineesta, lääkkeistä, tarvikkeista ja hoitohenkilökunnasta. Useiden sairaaloiden ympäristössä on iskuja, ja jotkut ovat jopa piiritettyinä. Seksuaali-, lisääntymis- ja äitiysterveyspalveluita on saatavilla vain viidestä sairaalasta.
Palveluiden puute altistaa äidit ja vastasyntyneet monille terveysriskeille jo synnytyksessä, ja heidät joudutaan kotiuttamaan pikaisesti synnytyksen jälkeen. Ennenaikaiset synnytykset ovat lisääntyneet, ja vastasyntyneiden paino on alhainen. YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA raportoi, ettei Gazassa enää synny normaalipainoisia vauvoja. Gazan väestö on jatkuvasti lähempänä nälänhätää. Noin 15 000 raskaana olevaa naista on välittömän nälänhädän partaalla, mikä vaikuttaa heidän lapsiinsa jo ennen syntymää ja vaikeuttaa synnytyksen jälkeen myös imetystä. Lasten akuutti aliravitsemus on kaksinkertaistunut tammikuusta toukokuuhun, ja nyt jo yksi kolmesta lapsesta on aliravittu.
Gazassa on pula myös ehkäisyvälineistä. Seksitaudit ja virtsatieinfektiot ovat lisääntyneet, eikä näihin ole saatavilla tarvittavaa lääkitystä. Kuukautissiteistä on huutava pula, josta kärsii 690 000 naista ja tyttöä. Siteiden sijaan he joutuvat turvautumaan rääsyihin, joita ei veden puutteen vuoksi saa edes pidettyä puhtaana. Kolme neljästä naisesta ja tytöstä sanoo, ettei heillä ole yksityistä paikkaa peseytyä, ja yhtä moni, ettei heillä ole puhdasta vettä.
Sukupuolistunut väkivalta on lisääntynyt merkittävästi, kun ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja perheiden turvaverkot ovat romahtaneet. Ainakin 3 000 naista on jäänyt leskeksi, 10 000 lasta orvoiksi ja 17 000 lasta joutunut eroon perheistään. Yli miljoona ihmistä on menettänyt kotinsa. Vessoja on yksi 341:tä henkilöä kohti, ja vain neljäsosa näistä on turvallisia ja yksityisiä vessoja, mikä lisää merkittävästi väkivallan riskiä.
Myöskään Ukrainassa seksuaali- ja lisääntymisterveys ja -oikeudet eivät toteudu Venäjän hyökkäyssodan alla. YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA on kertonut sukupuolistuneen väkivallan räjähdysmäisestä kasvusta Venäjän aloitettua täysimittaisen sodan Ukrainassa. Ukrainassa on 7,8 miljoonaa ihmistä terveyspalveluiden tarpeessa ja 11,5 miljoonaa suojelun tarpeessa, mukaan lukien 2,5 miljoonaa ihmistä, jotka tarvitsevat tukea sukupuolistuneen väkivallan ehkäisemiseksi tai kohdattuaan sukupuolistunutta väkivaltaa. Lisäksi ukrainalaisia pakolaisia on Euroopassa lähes 6,5 miljoonaa. Terveydenhuollon toimipisteisiin on hyökätty yli 1 500 kertaa.
Väkivallan kärjistyminen on pahentanut kaikkien, erityisesti naisten ja tyttöjen, riskiä joutua väkivallan kohteeksi kaikkialla maassa. Sodan myötä konflikteihin liittyvä seksuaaliväkivalta on lisääntynyt ja lisäksi seksuaalisuutta loukkaavan häirinnän ja väkivallan riski on kohonnut maissa, joihin ukrainalaisia pakolaisia on paennut.
YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA koordinoi sekä Ukrainassa ja sen lähialueilla että Gazassa sukupuolistuneeseen väkivaltaan vastaamisesta vastaavaa klusteria. Lisäksi UNFPA vastaa työstä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistamiseksi molemmilla kriisialueilla.
Gazassa UNFPA tarjosi huhti—toukokuussa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita yli 50 000 henkilölle ja jakoi kuukautistuotteita tuhansille. UNFPA tarjoaa palveluita esimerkiksi liikkuvan mobiiliklinikan kautta ja epävirallisissa turvakodeissa, minkä lisäksi se tukee turvallisia synnytyksiä eri terveystoimijoiden kautta tarjoten lääkkeitä ja tarvikkeita. Sukupuolistuneen väkivallan ehkäisyyn ja sitä kohdanneiden tukemiseen tähtääviin palveluihin osallistui 25 000 henkilöä, minkä lisäksi UNFPA:n koordinoima sukupuolistuneen väkivallan ehkäisystä ja siihen vastaamisesta vastaava klusteri (39 kumppania) saavutti 159 000 ihmistä.
Humanitaarisen avun tilanne on kuitenkin vaikea. Apua ei pääse Gazaan läheskään tarpeeksi, minkä lisäksi avun jakaminen Gazassa on hyvin vaikeaa. Erityisesti Pohjois-Gazaan on vaikeaa ja vaarallista päästä, eivätkä läheskään kaikki humanitaarisen avun missiot pysty toteutumaan suunnitellusti. Työntekijät ovat fyysisesti, psyykkisesti ja emotionaalisesti uupuneita, sillä he joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta ja tekemään vaikeita päätöksiä avun jakamisesta resurssien ollessa puutteelliset. Myös Ukrainassa pommitukset ja siviileihin kohdistuvat hyökkäykset aiheuttavat laajoja vahinkoja eri puolilla maata ja vaikeuttavat humanitaarisen avun toimittamista.
Ympäri Ukrainaa on 130 UNFPA:n tukemaa palvelupistettä, joissa tarjottiin tammikuusta maaliskuuhun sukupuolistuneen väkivallan ennaltaehkäisypalveluita ja väkivaltaa kohdanneiden palveluita yli 224 000 ihmiselle. Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita tarjottiin yli 33 000 ihmiselle. Ukrainan lisäksi UNFPA toimii Ukrainan rajoilla EU-maissa sekä Moldovassa ja Valko-Venäjällä jakaen tietoa sukupuolistuneesta väkivallasta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä sekä tarjoten palveluita.
UNFPA toimii yhteensä yli 150 maassa ja tekee humanitaarista työtä Ukrainan ja Gazan lisäksi kymmenissä kriiseistä kärsivissä maissa. UNFPA:n suurimpia operaatioita ja tarpeita rahoitukselle on esimerkiksi Sudanissa, Syyriassa, Jemenissä, Etiopiassa ja Afganistanissa.
Suomi on UNFPA:n perusrahoittajista kuudenneksi suurin ja on aiemmin lisäksi rahoittanut UNFPA:n humanitaarista työtä. UNFPA:lle Suomi on tärkeimpiä rahoittajia ja kumppaneita, ja tämän myötä Suomen tuki UNFPA:lle on myös strategisesti järkevää, sillä Suomella on järjestössä vaikutusvaltaa. UNFPA:n rahoittajana Suomi on kokoaan suurempi toimija seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisessä globaalisti.
Hallitusohjelman mukaisesti yksi Suomen kehityspolitiikan painopisteistä on naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen. Suomen humanitaarisen avun linjaus on nostanut seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeudet vahvasti Suomen humanitaarisen avun ytimeen. Myös Suomen neljäs kansallinen Naiset, rauha ja turvallisuus -toimintaohjelma nostaa sukupuolistuneen ja seksuaaliväkivallan merkittäväksi esteeksi naisten ja tyttöjen turvallisuuden ja oikeuksien toteutumiselle konflikteissa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo vastata seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien katastrofaalisen heikkoon tilanteeseen Gazassa ja Ukrainassa ja varmistaa, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistäminen on osa Suomen humanitaarista apua näissä kriiseissä ja
miten hallitus varmistaa YK:n seksuaali- ja lisääntymisterveysjärjestö UNFPA:n tuen jatkuvuuden kehitysyhteistyöhön kohdistuessa leikkauksia?