Puolustuskyvyttömän lapsen kaltoinkohtelu järkyttää syvästi. Yle MOT:n esiin nostama tapaus on häpeällinen epäonnistuminen palvelun tuottajalta ja koko hyvinvointivaltiota. Herää kysymys: Miten on mahdollista, että tällainen välinpitämättömyys on saanut pesiytyä ja tehdä tuhojaan?

Tämä kyseinen kehitysvammaisen lapsen tapaus on poikkeuksellisen vakava, mutta mahtaako se olla ainoa laatuaan? Tiedämme surullisen hyvin, että valvontaviranomaiset kohtaavat säännöllisesti tilanteita, joissa vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta on rajoitettu perusteettoman raskaasti.

Näin räikeä tapaus antaa aihetta läpivalaista valvontakäytännöt perinpohjaisesti. Palvelun tuottamisesta vastuussa olleelta yritykseltä odotan vakuuttavampaa vastuunkantoa. Mutta viime kädessä vastuu valvonnasta on julkisella sektorilla. Päättäjille tämä on siis peiliin katsomisen paikka ihan joka puolella Suomea.

Valvonnan tehostaminen ja esimerkiksi yllätystarkastusten lisääminen on välttämätöntä. Mutta sekään ei riitä, jos resurssit ja osaaminen eivät ole kohdallaan. Henkilökunnan on myös tärkeää olla tietoinen omasta velvollisuudestaan ilmoittaa epäkohdista eteenpäin – ja selvää on, että noiden ilmoitusten on täytyy johtaa todellisiin toimenpiteisiin.

Lopulta kyse on yhteiskuntamme arvoista ja asenteista. Ihmisarvoinen kohtelu ja vammaisten oikeudet eivät voi olla kaupan.