Varhaiskasvatuksen hälyttävä tilanne on noussut esiin mediassa ja somessa laajasti. Reaktioksi eivät enää riitä nykytilan ylläpitäminen tai laastaripaikkaukset. On tärkeää ymmärtää, että varhaiskasvatusjärjestelmän romahtamisen seuraukset olisivat äärimmäisen kohtalokkaita.

Sydämeni läikkyy joka kerta, kun puolitoistavuotias hymyilee tutulle hoitajalle päiväkodin ovella tai kun ehdin hetken tarkkailla lapsen onnellisia leikkejä pihalla ennen kuin hän huomaa minut. Tuo turvallisuuden ja lämmön tunne on oman työkykyni kannalta aivan välttämätöntä.

Useimmat pienten lasten vanhemmat (ja ylipäätään kaikki järkevät ihmiset) arvostavat varhaiskasvatuksen henkilökunnan työtä aivan valtavasti. Mutta viimeistään korona-aika teki päivänselväksi, että ilman heitä tämä yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri.

Laadukas varhaiskasvatus ei saa olla vain sanahelinää. Sellaiseksi se uhkaa muuttua, jos henkilökunnan hätähuutoja ei kuulla. Laadukas varhaiskasvatus toteutuu vain, jos ammattilaisilla on aidosti mahdollisuus tehdä työtään hyvin.
Siispä kolme nopeaa ja kolme hitaampaa keinoa korjausliikkeeseen. 👇

Tärkeää olisi saada työkuorma hallintaan ja työolot kuntoon – ja nopeasti. Tämä edellyttää muun muassa:
1. Tukea arjen pyörittämiseen (esim. lisää laitoshuoltajia & riittävästi varahenkilöstöä).
2. Aikaa ja osaamista johtamiseen.
3. Panostuksia työhyvinvointiin.

Alan houkuttelevuudesta ja työn mielekkyydestä huolehtiminen vaatii myös isompia muutoksia:
1. Parempaa palkkaa.
2. Riittävästi tukea erilaisille lapsille ja perheille.

Ja kyllä, tarvitsemme myös:

3. Lisää ammattilaisia eli täydennyskoulutusta ja uusiakin koulutuspaikkoja.

Mitä muuta pitäisi tehdä?