Espoossa on viisi poikkihallinnollista ohjelmaa. Niiden tarkoitus on sompailla perinteisen organisaation siilojen välissä, toteuttaa kaupungin strategiaa ja kokeilla uusia juttuja. Eri ohjelmien toiminnan (pdf) muoto vaihtelee aika paljon: osa on pysytellyt varsin toiminnallisella tasolla (esim. kauppakeskuskävelyt vanhuksille), osalla perspektiivi on ollut aika paljon laajempi (esim. ilmastonmuutoksen torjunta). Kaikki ovat saaneet aikaan reipasta toimintaa. Nyt parin vuoden toiminnan jälkeen on hyvä hetki pohtia muutamaa asiaa, jotta ryhmät toimivat parhaalla mahdollisella tavalla seuraavat kaksi vuotta. Toisaalta on syytä vähintäänkin henkisesti alkaa valmistautua myös sen jälkeiseen aikaan. Pohdin kirjoituksessani sitä, onko ohjelmien teemat valittu oikein vai jääkö jotain puuttumaan sekä miltä niiden ja Espoon tulevaisuuden pitäisi näyttää.

Mikä on ryhmien tarkoitus? Itse ajattelen, että nämä viisi strategista painopistettä on valittu, koska jokaisessa niistä piilee nyt ja etenkin tulevaisuudessa niin sanottuja kohtalonkysymyksiä:

• Vanhusmäärän kasvuun vastaaminen, arvokkaan vanhuuden turvaaminen (Elinvoimaa ikääntyville -ohjelma)
• Nuorten vahvistaminen sekä nuorisotyöttömyyden ja eriarvoistumisen torjunta (Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma)
• Maapallon elinkelpoisuus ja kestävän kaupungin kehittäminen (Kestävä kehitys -ohjelma)
• Demokratian vahvistaminen ja modernisointi (Osallistuva Espoo -ohjelma)
• Työllisyyden ja yrittämisen edellytysten parantaminen (Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelma)

Nämä ovat juuri niitä kysymyksiä, joita meidän tulee pyrkiä ratkomaan. Mutta jääkö jotain aivan olennaista tästäkin paletista puuttumaan?

Tuntuu siltä, että olemme sivuuttaneet teknologisen murroksen ja digitalisaation hieman liian huolettomasti, ainakin luottamushenkilötasolla. Se liittyy jokaiseen nyt olemassa olevaan ohjelmaan ja siksi sen soisi näkyvän nykyistä vahvemmin jo seuraavan kahden vuoden työssä.

Miten esimerkiksi varmistamme, että teknologian tarjoamat mahdollisuudet vanhustenhoidossa pystytään hyödyntämään? Miten voimme vahvistaa kuntalaisten osallisuutta moderneilla vaikutuskanavilla? Miten vaikkapa energiateknologian kehitys tai liikenteen automatisoituminen vaikuttavat Espooseen?

Kenties viimeistään seuraavalla nelivuotiskaudella teknologian ja digitalisaation tulisi saada kokonaan oma ohjelmansa. Vihreät ovat aiemmin esittäneet kaupunginhallituksen alaisuudessa toimivan ICT-jaoston perustamista. Muodolla ei ole niin väliä, kunhan sisällöt otetaan nykyistä paremmin haltuun.

Toteuttavatko ohjelmat nykyisellään tarkoitustaan eli ratkotaanko suuria kohtalonkysymyksiä? Ohjelmat ovat tuottaneet reipasta toimintaa ja on hyvä että tuloksia syntyy nopeastikin. Mutta paikoin homma uhkaa jäädä puuhastelun tasolle.

Ohjelmien tulisi ottaa tavoitteekseen entistä pontevammin olla vähintään yksi, mieluummin kaksi askelta edellä muuta kaupungin organisaatiota. Rohkaisen viilaamaan katsetta välillä myös ns. lintuperspektiiviin ja kunnianhimon tasoa korkealle, sillä perinteisen organisaation puitteissa tällaiseen strategiseen tulevaisuuden ennakointiin ei välttämättä aina ole aikaa. Ohjelmilla on mahdollisuus valmistaa kaupunkia seuraavan ja sitäkin seuraavan strategiakauden avainkysymyksiin.

Lopuksi toivelistani ohjelmien kehittämiseksi:

• Ohjelmien tulee pohjustaa kaupungin tulevia strategisia valintoja ja ennakoida tulevaisuuden suuria mullistuksia. Pelkkä puuhastelu ei riitä. Teknologianäkökulma tulisi sisällyttää mukaan kaikkiin ohjelmiin, kunnes aiheen käsittelylle perustetaan ihan oma paikka.
• Ohjelmien tulisi olla toimialojen, sidosryhmien ja erilaisten näkökulmien solmukohtia. Ohjelmien ei kannata toimia päällekkäin olemassaolevan organisaation kanssa eikä täysin irrallaan kaikesta.
• Avoimuus on edellytys sille, että toimintaa voidaan vakiinnuttaa. Tietoa ohjelmien toiminnasta tulee olla nykyistä helpommin kuntalaisten ja myös päättäjien saatavilla. Valtuuston kokouksissa saadut esittelyt ovat erinomaisia, mutta toimintaa pitäisi voida seurata myös niiden välissä. Ohjelmaryhmien omassa taustoituksessa käytettävä aineisto voisi olla julkisesti jaossa.

Muokattu valtuuston kokouksessa 23.2.2015 pidetystä puheenvuorosta. Aiheena poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta.