Uskallanko lähteä ehdolle? Haluanko osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun? Moni miettii parhaillaan, osallistuisiko kuntavaaleihin ehdokkaana vai äänestäjänä. Erityisesti moni nainen joutuu punnitsemaan, jaksaako ottaa vastaan ryöpytystä, jonka yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen voi tuoda mukanaan. Tätä en voi hyväksyä.

Erityisesti naiset joutuvat vihamielisen arvostelun ja kommentoinnin kohteeksi. Tutkimuksen mukaan jopa 42 % naispuolisista kuntapäättäjistä on kokenut vihapuhetta. Nuorista naisista ja tytöistä 42 % on kokenut häirintää sosiaalisessa mediassa. Naisiin kohdistuva uhkailu eroaa muusta uhkailusta erityisesti siinä, että se loukkaa usein itsemääräämisoikeutta ja kehollista koskemattomuutta. Uhkailun tavoite on yksiselitteinen: naisten hiljentäminen ja yhteiskunnallisen osallistumisen estäminen.

Onneksi tähän kehitykseen puututaan. Tulevaisuudessa rikoksesta voitaisiin määrätä kovempi rangaistus, jos teon vaikuttimena on ollut uhrin sukupuoli. Tällä hetkellä rangaistusten koventamisperusteissa mainittuja vihamotiiveja ovat muun muassa etninen alkuperä, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus. Nyt siis myös sukupuoleen kohdistuva viha voisi olla peruste ankarampaan tuomioon. Vastaavat teot miessukupuoleen kohdistuvina ovat luonnollisesti yhtä moitittavia.

Tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti puuttua nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, jotka uhkaavat sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä. Tämä on yksi askel oikeaan suuntaan. Samalla täytyy huolehtia siitä, että viranomaisilla – poliisilla, syyttäjillä, tuomioistuimilla – on riittävät resurssit ottaa uhkaukset, vihapuhe ja häirintä tutkittavaksi.

Lain on syytä huomioida myös tilanteet, jossa rikoksen motiivina on ollut uhrin kuuluminen johonkin sukupuolivähemmistöön. Sukupuolen lisäksi myös uhrin sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja sukupuolen moninaisuus teon vaikuttimena tulee huomioida rangaistuksen koventamisperusteena. Ylipäänsä kaikessa lainsäädännössä tulisi huomioida sukupuolen moninaisuus.

Eri mieltä oleminen, reipas keskustelu, pureva argumentointi ja jyrkkäkin kritiikki kuuluvat julkiseen keskusteluun ja politiikkaan. Haastamisen myötä asioiden eri puolet tulevat esiin ja eri näkökulmat tulevat paremmin huomioiduksi päätöksissä. Tämä kuitenkin edellyttää sitä, että aidosti jokaisella on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. On yksiselitteisesti väärin, että vihapuhe kaventaa erityisesti naisten ja vähemmistöön kuuluvien osallistumismahdollisuuksia ja sananvapautta.