Ilman tekijöitä ei ole kulttuuria. Kulttuuriala on ollut yksi korona-ajan kovimmista kärsijöistä ja ihmiset jo pitkään aivan loppu.
Koronan torjumiseksi asetetut rajoitukset ovat vieneet monilta työt, toimeentulon ja toiveikkuuden. Tukia on jaettu, mutta monesti liian myöhään.
Nyt rajoitusten purkaminen onneksi häämöttää. Ihmiset pääsevät töihin. On silti selvää, että alkuvuoden koronasulut näkyvät kulttuurialalla työskentelevien ihmisten kukkarossa ja jaksamisessa vielä pitkään. Tukea tarvitaan.
Erityisesti monet freelancerit ovat jääneet kriisissä pahasti väliinputoajiksi. Viime keväänä päätimme isosta tukipaketista, jolla tähän hätään vastattiin. Kaikki tukea tarvitsevat eivät sitä kuitenkaan saaneet. Nyt meidän pitää tehdä paremmin.
Teimme jo keväällä töitä sen puolesta, että Suomeen rakennettaisiin suoraviivaisempi, ennakoitavampi ja kevyempi malli kulttuurin ja etenkin freelancereiden koronatukien jakoon. Silloin aika loppui kesken eikä ajatus saanut riittävästi tukea. Nyt tuo malli olisi taas tullut tarpeeseen.
Jos jotain olemme oppineet, niin sen, että pandemia on arvaamaton. Muitakin poikkeuksellisia kriisejä voimme kohdata tulevaisuudessa. Seuraavaan töyssyyn mennessä meillä tulisi olla käytössämme sujuvammat työkalut tukien jakamiseen. Myös perustulo toisi varmuutta ja vähentäisi tarvetta laastariratkaisuille kriisien keskellä.
Tulevaisuuden ei onneksi tarvitse olla pelkkiä töyssyjä ja kriisejä. Kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnin, kaupunkien ja alueiden elinvoiman ja inhimillisen kehityksen kannalta on mittaamaton. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta kulttuuriala elpyy ja palaa kasvu-uralle. Ja jotta alalla työskentelevien ihmisten luottamus tähän yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen palautetaan.
Lyhyesti siis:
Puretaan rajoitukset.
Tehdään tukipaketti.
Varaudutaan tulevaan.
Otetaan käyttöön perustulo.
Aloitetaan kulttuurin jälleenrakennus.
Itsestään nämä asiat eivät tapahdu. Siihen tarvitaan alan toimijoita, jotka ovat sinnikkäästä pitäneet meteliä kulttuurin puolesta turhautumisesta, toivottomuudesta ja toistuvista vastoinkäymisistä huolimatta. Siihen tarvitaan meitä, jotka olemme tehneet taustalla töitä jo kohta kaksi vuotta alan ahdingon helpottamiseksi ja kriisitietoisuuden herättämiseksi.
Ja siihen tarvitaan ihan kaikkia. Ei ole vielä liian myöhäistä ryhtyä puolustamaan kulttuuria.