Vajaa vuosi sitten seisoin eduskuntatalon portailla vastaanottamassa kulttuuri- ja tapahtuma-alan mielenosoitusta.
”On häpeällistä, että kulttuuri- ja tapahtuma-ala on asetettu eriarvoiseen asemaan koronarajoituksissa, korvauksissa ja nyt myös rajoitusten purkamisessa”, sanoin puheessani.
Tällä viikolla muusikko Mikko Kosonen kysyi meiltä mielenosoituksessa puheita pitäneiltä kansanedustajilta: Missä olette nyt?
”Uskomatonta kyllä, melko samanlaisessa tilanteessa kuin silloin: tekemässä töitä kulttuurin tukipaketin ja rajoitusten oikeudenmukaisen purkamisen puolesta”, vastasin.
Kulttuuriala on yksi koronakriisin kovimmista kärsijöistä. Moni toimija on jo pitkään ollut aivan loppu. Nyt alaa avataan jälleen viimeisten joukossa ja tukitoimet laahaavat perässä. Se turhauttaa minua ja on täysin kohtuutonta lukemattomille alan ihmisille.
Oma viestini on ollut yksinkertainen:
Kulttuurille tarvitaan uusi tukipaketti. Se olisi tarvittu jo eilen, viime viikolla, kuukausi sitten. Mutta ihan viimeistään se tarvitaan nyt. Moni on jälleen jäänyt tyhjän päälle – on surkeaa, että yhteiskunta ei ollut ottamassa koppia heistä heti, kun tautitilanne taas lopetti työt kuin seinään.
Meidän on pystyttävä parempaan. Emme varmuudella tiedä, onko tämäkään viimeinen kerta, kun tukia tarvitaan. Siksi nopean tukipaketin lisäksi tarvitaan kestävämpi, suoraviivaisempi tukijärjestelmä niille, jotka koronarajoitusten takia ovat menettäneet toimeentulonsa.
Kulttuuria ja tapahtumia on avattava. Jos ja kun pitäviä perusteluita kielloille ei enää ole, rajoituksista on luovuttava. Ihmisten elinkeinoa ei voida rajoittaa varmuuden vuoksi.
Tottakai ymmärrän, että rajoitusten taustalla on aivan aiheellinen huoli sairaalahoidon kapasiteetin riittämisestä. Jäljelle jäävien rajoitusten on kuitenkin oltava välttämättömiä ja ne on pystyttävä perustelemaan avoimesti.
Näiden asioiden puolesta olen viime päivinä ja viikkoina jälleen tehnyt töitä. Enkä onneksi yksin. Tänään liikahti yksi askel eteenpäin: osa tapahtumista pääsee pian avautumaan. Mutta on tässä työnsarkaa.
Meillä on paljon tehtävää, jotta tässä maassa kulttuuri ja tapahtumat nähdään aivan oikeana elinkeinona, joka työllistää aivan oikeita ihmisiä.