Lapsi pääsi tänään hetkeksi mukaan kaupunginvaltuuston kokoukseen. Täysin sattumalta juuri tänään oli käsittelyssä valtuustoaloitteeni lasten kuulemisen kehittämisestä.

Aloite sai alkunsa erään kuusivuotiaan espoolaisen osuvasta kysymyksestä. Hän oli hoksannut lähileikkipuistonsa remontin ja ihmetteli, miksi leikkipaikan käyttäjät eli lapset eivät pääse vaikuttamaan.

Lapset voivat toki joissain tilanteissa kommentoida suunnitelmia vanhempiensa avustuksella. Mutta lasten todellisen osallisuuden toteutuminen edellyttää omia, ikätasoisia vaikuttamisen keinoja ja kanavia.

Jokaisella lapsella on taustasta ja iästä riippumatta oikeus ilmaista mielipiteensä ja tulla kuulluksi. Meidän aikuisten velvollisuus on huolehtia, että tämä lasten oikeuksien sopimukseen perustuva oikeus toteutuu.

Aloitevastauksessa oli kuvattu hienoja hankkeita, joilla lasten ja nuorten osallisuutta on vahvistettu Espoossa. Niitä oli todella ilo käydä läpi. Meillä on ihania esimerkkejä siitä, miten lasten ääni on saatu kuuluviin kaupungin kehittämisessä.

Samaan aikaan on hyvä, että myös asiaan liittyvät osaamistarpeet ja haasteet on tunnistettu ja niihin tartuttu. Kaupungin henkilökunnan kouluttaminen aiheesta, lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönotto ja juurruttaminen, lasten asiakasraatien kehittäminen ja laajentaminen sekä perhekeskusten hyödyntäminen ovat merkittäviä askelia eteenpäin. Oli ilo kuulla, että tulevien vuosien aikana on tarkoitus ottaa käyttöön uusia lapsia osallistavia toimintamalleja ja työkaluja laajasti. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti esittämäni toivomusponnen tätä jouduttamaan.

Kiitin puheenvuorossani valtuuston puheenjohtajaa ja valtuutettuja lempeydestä valtuuston toiminnasta jokseenkin äänekkäästi innostunutta taaperoani kohtaan. On tärkeää, että politiikasta löytyy silloin tällöin hiukan joustoa, jotta myös pienten lasten vanhemmilla on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon täysipainoisesti.

Hyvää lasten oikeuksien viikkoa kaikille!