Korkeakoulujen yhteishaku päättyi ja sen myötä monilla nuorilla on edessä jännitys omasta tulevaisuudestaan. Korona on tuonut mukanaan vielä ylimääräistä epävarmuutta toisen asteen opintojen loppuun saattamiseen ja korkeakoulujen opiskelijavalintoihin. Minulla on ehdotus, jolla tilannetta voisi helpottaa.

Mitäpä jos tarjoaisimme ilman jatko-opiskelupaikkaa jääville toiselta asteelta valmistuville mahdollisuuden aloittaa korkeakouluopintoja avoimessa yliopistossa tai avoimessa ammattikorkeakoulussa? Olen tehnyt toimenpidealoitteen, jossa ehdotan kokeilua koulutussetelistä avoimeen korkeakouluun.

Koulutusseteli mahdollistaisi opintojen aloittamisen, vaikka yhteishaussa korkeakoulun ovet eivät aukeaisikaan. Mahdollisuus aloittaa opintoja avoimessa välivuoden aikana avaisi nuorille ovia ja toisi turvaa epävarmuuden keskellä. Avoimen korkeakoulun opintoja on korona-aikana tarjottu maksuttomasti esimerkiksi työttömille ja lomautetuille.

Suomessa on asetettu tavoitteeksi, että puolet nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite ei toteudu, ellei mahdollisuuksia opintoihin kiinni pääsemiseksi lisätä. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä myös tulevaisuudessa, mutta muitakin keinoja tarvitaan.

Toimiessaan koulutusseteli voisi jäädä pysyväksi keinoksi ja auttaa purkamaan ns. hakijasumaa. Esimerkiksi lukiolaisista vain alle kolmannes jatkaa korkeakouluopintoihin samana vuonna, ammatillisen koulutuksen suorittaneista vain murto-osa. Koulutussetelin turvin opintoja voisi suorittaa omaan tahtiin jo välivuoden aikana.

Koulutusseteliä voidaan ajatella myös työllisyyden kautta. Kun yhä useampi nuori pääsee sujuvasti kiinni opintoihin, myös työmarkkinoille riittää osaavaa työvoimaa. Koulutussetelikokeilu antaisi mahdollisuuden kurkistaa kiinnostavan alan opintoihin ja myös vaihtaa alaa, mikäli se ei tunnukaan omalta. Samaan aikaan, kun korkeakouluun pääsyä sujuvoitetaan, on huolehdittava siitä, että nuoret saavat tarvitsemaansa tukea.