Uskon, että nämä neljä asiaa määrittävät tulevien vuosien työtä hyvinvointialueilla ja ovat onnistumisen kannalta kriittisiä:

Henkilöstön saatavuus ja hyvinvointi. Työvoimapula kurittaa sote-alaa ja työntekijät kokevat monessa tehtävässä raskasta kuormitusta. Hyvä johtaminen & henkilöstön hyvinvointi ja ylipäätään huomioiminen muutoksessa on erityisen tärkeää. Voisiko Länsi-Uusimaa olla Suomen paras työpaikka sote-alan ammattilaisille?

Koronan jälkihoito. Pandemian varjo seuraa meitä vielä pitkään. Nuorten pahoinvointi. Yrittäjien kamppailu toimeentulosta. Ikäihmisten yksinäisyys. Lähisuhdeväkivallan kasvu. Kaikki koronan kiihdyttämiä ilmiöitä, jotka vaativat huomiota ja alleviivaavat sosiaalihuollon laaja-alaista merkitystä.

Mielenterveyskriisin ratkaiseminen. Mielenterveyspalveluissa oli ruuhkaa jo ennen koronaa. Nyt kannattaa rakentaa alusta asti toimivat palvelut ja varmistaa, että ongelmia ratkotaan ajoissa & hoitoa saa, kun sitä tarvitsee. Voisiko Länsi-Uusimaa olla ensimmäinen hyvinvointialue, joka toteuttaa terapiatakuun?

Ennaltaehkäisyyn panostaminen. Raha (tai sen puute) tuottaa päänvaivaa. Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, jos ihmiset eivät saa hoitoa ajoissa – ongelmat syvenevät ja raskaiden, kalliiden palveluiden tarve kasvaa. Ennaltaehkäisyyn panostaminen on ainoa tapa saada rahat riittämään myös tulevaisuudessa.

Nyt ei pidä tyytyä siihen miten asiat ovat justnyt, vaan etsiä fiksut & vaikuttavat ratkaisut. Rohkeasti uudistaa sitä, mikä ei toimi ja esimerkiksi purkaa rakenteita, jotka estävät eri ammattilaisten yhteistyötä tai tarkoituksenmukaista vastuunjakoa eri toimijoiden kesken.

Ison muutoksen myötä aukeaa joidenkin vuosien aikaikkuna, jolloin uudistuksia on tavanomaista helpompaa tehdä. Parhaassa tapauksessa onnistumme yhtä aikaa tehostamaan toimintaa ja karsimaan ihmisten pompottelua luukulta toiselle. Tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua!