Elämme maailmassa, jossa luotettavan tiedon tarve on akuutimpi kuin koskaan ja jossa useat ajankohtaiset ja akuutit kriisit alleviivaavat tieteen välttämättömyyttä. Ilman tiedettä, innovaatioita ja ilmiöiden laaja-alaista ymmärrystä emme pysäytä sen kummemmin ilmastokriisiä, luontokatoa kuin pandemioitakaan.

Siksi pitäisi olla itsestäänselvää, että tieteen ja tutkimuksen rahoitus on turvattava. Kansakunnan osaamisen ja uuden luomisen nakertaminen ei ole kestävä tai viisas tapa tasapainottaa valtiontaloutta.

Viime viikkoina kysymys Suomen Akatemian tutkimusrahoituksesta on mennyt julkisuudessa outoon solmuun. Itse ajattelen, että tässä(kään) asiassa ei ole olennaista etsiä syyllisiä vaan ratkaisuja.

Olennaista juuri nyt on löytää ratkaisu, jolla Suomen Akatemian myöntämään rahoitukseen kohdistuvilta leikkauksilta vältytään ensi vuoden osalta. Ongelma juontaa juurensa siihen, että Veikkaus-rahoituksen tulevaisuudesta ei ole vielä olemassa pysyvää ratkaisua. Suomen Akatemian myöntövaltuuksiin tämä vuodesta 2024 alkava epävarmuus heijastuu tahattomasti jo ensi vuonna. Tämä on ihan aiheellisesti herättänyt laajaa huolta tiedekentällä.

Vaikka Veikkausvarojen suhteen ei ole löydetty vielä pysyvää järjestelyä, hallituksella on aina valta päättää tulevan vuoden budjetista. Nokittelun sijaan nyt onkin syytä korjata tämä ilmeinen ongelma. Uskon, että hallituksessa on tahtoa tähän.

Tottakai kysymys on myös laajempi. Suomessa on laajasti jaettu tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus 4 prosenttiin BKT:stä. Etsimme parhaillaan ratkaisuja tähän parlamentaarisessa TKI-työryhmässä, mutta varmaa on se, että tieteestä ja tutkimuksesta leikkaamalla tuota tavoitetta ei saavuteta. Olisi aivan nurinkurista leikata tieteestä samalla, kun kuumeisesti yritämme löytää keinoja kasvattaa tki-rahoitusta.

Meidän poliitikkojen tehtävä on luoda puitteet laadukkaalle tutkimukselle Suomessa. Siitä näkökulmasta on erittäin tuhoisaa, jos valtion tuki tutkimukselle on tempoilevaa. Pitkäjänteinen rahoitus ja selkeät tulevaisuudennäkymät ovat merkki tieteen arvostuksesta, joka on välttämätön edellytys Suomen tulevaisuuden menestykselle.

Jos akateeminen ura Suomessa ei näyttäydy missään määrin mielekkäänä vaihtoehtona nuorelle tutkijalle, aivovuoto kiihtyy. Sen lisäksi, että täällä jo olevista osaajista pidetään kiinni, on kansainvälisten osaajien houkuttelulla tietenkin myös tiedekentän menestyksen kannalta ratkaiseva merkitys. Esimerkiksi maahan saapumista helpottava D-viisumi olisi konkreettinen keino madaltaa myös tutkijoiden kynnystä saapua Suomeen. Myös yhteiskunnallisella ilmapiirillä on merkitystä.

Kaiken tämän keskellä on ilmeistä, että veikkausvoittovaroihin perustuva rahoitusjärjestelmä tulee uudistaa, jotta voimme turvata tieteen, kulttuurin ja järjestöjen rahoituksen. Se työ on kesken ja siksi ensi viikon budjettiriihessä hallitukselta tarvitaan tiedemyönteisiä päätöksiä.