Ajatuksia kulttuuri-alan ahdingosta

Ruisrock perutaan. Se ei sinänsä yllätä, mutta kyllä silti kouraisee. Peruutus tarkoittaa monille jälleen uutta kolhua toimeentuloon. Peruutus kertoo siitä, että vaikka tautitilanne helpottaa hiljalleen, tulevaisuudennäkymä on edelleen sumea ja toisaalta valtion tapahtumien takuutuen valmistelu kesken.

Read More

Poikkeusolojen vaikutukset opiskelijoihin ovat kohtalokkaita

Poikkeusolojen vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ovat merkittäviä. Näin arvioi Kansallinen koulutuksen arviontikeskus Karvi. Tämä ei tietenkään tule yllätyksenä, mutta on tärkeää, että asiaa on kattavasti selvitetty. Lisäksi Karvi esittää suosituksia, joilla poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia voidaan ja tulisi tasata tulevina kuukausina ja vuosina. Summasin ne tähän:

💛 HYVINVOINTI: Keinoja ja toimintamalleja oppijoiden hyvinvoinnin tueksi on kehitettävä. Valtava osa oppijoista ja opiskelijoista kokee poikkeusjärjestelyistä kuormitusta. Joitain opiskelijoita ei ole tavoitettu lainkaan poikkeusolojen aikana. Oppijoiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien tunnistamiseen on oltava tehokkaat keinot ja kaikki oppijat on onnistuttava tavoittamaan poikkeustilanteessa. Osalla hyvinvointiin liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa myös pidempään. Etäopetuksen aikana kynnys avun pyytämiseen voi olla korkeampi – tähän on tärkeä puuttua.

🔦 YKSILÖLLINEN TUKI: Oppijoiden tuen tarpeen tunnistamista ja yksilöllistä tukea on vahvistettava. Kodin ja koulun välinen sekä koulun sisäinen yhteistyö on oppijoiden tuen tarpeen tunnistamisessa ja niiden tukemisessa ensiarvoisen tärkeää. Ammatillisessa koulutuksessa on kuluvan lukuvuoden aikana tartuttava tehostetusti toimeen opiskelijoiden tilanteiden kartoittamiseksi ja osaamispuutteiden paikkaamiseksi. Kohdennettua tukea tulee tarjota tehostetusti myös niille opiskelijoille, joilla on ollut kielitaitohaasteiden vuoksi vaikeuksia etäopiskelun aikana.

🦸‍♀️ OPPIMISVALMIUDET: Oppijoiden oppimis- ja opiskeluvalmiuksia on vahvistettava. Etäopetusaikana joidenkin oppijoiden motivaatio heikkeni ja monilla oli haasteita itseohjautuvuuden ja opiskelutaitojen kanssa. Esimerkiksi amiksessa tämä vaikutti etenkin niihin opiskelijoihin, joilla oli ollut paljon ongelmia opinnoissa, opiskelumotivaatiossa ja henkisessä jaksamisessa. Korkeakouluissa vaihtelevat itsenäisen opiskelun taidot tunnistettiin keskeisimmäksi tekijäksi, jolla oli kielteisiä vaikutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

💻 DIGITAIDOT: Digitaidot ja -pedagogiikka otettava vahvemmin osaksi koulu- ja oppilaitosarkea. Sekä oppijoiden että henkilökunnan digitaitoja ja -valmiuksia tulee vahvistaa. Lisäksi on käynyt ilmi, että laitteista on ollut pulaa. Siirtymä etäopiskeluun tapahtui koronan keskellä niin nopeasti, että teknologian opetteluun, opetusmateriaalien tekemiseen ja opetuksen suunnitteluun ei jäänyt riittävästi aikaa. Hyviä käytäntöjä ja materiaaleja kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa. Myös korkeakouluissa on huolehdittava siitä, että verkko-ohjauksen ja -opetuksen malleja ylläpidetään ja kehitetään, jotta edellytykset hybridiopetuksen toteuttamiselle ovat hyvät jatkossakin.

🔧 NÄYTÖT JA HARJOITTELUT: Näyttöjen laatu on varmistettava. Koronaepidemia on vaikeuttanut työelämässä tapahtuvaa oppimista ja näyttöjä ammatillisessa koulutuksessa. Monilla opiskelijoilla työelämässä tapahtuva oppiminen keskeytyi ja näyttöjä jäi toteuttamatta. Erilaisia vaihtoehtoisia tapoja näyttöjen toteutukseen on kehitetty. Korkeakouluissa on laadittava keskeisten työelämäkumppanien kanssa menettelyt pakollisten harjoitteluiden toteuttamiseksi poikkeustilanteissa.

🔌 JOHTAMINEN: Johtamisessa kiinnitettävä enemmän huomiota johdonmukaisuuteen ja henkilöstön tukemiseen. Poikkeusolojen takia lasten ja nuorten lisäksi myös henkilökunta on ollut kovilla. Olennaista on varmistaa, että henkilöstön jaksamiseen, hyvinvointiin, työn tukemiseen ja etätyön johtamiseen panostetaan poikkeusoloissa. Kansallisella tasolla viestinnän ja ohjeistuksen johdonmukaisuus ja konkreettisuus ovat erityisen tärkeitä poikkeusoloissa.

🔍 OPINTOJEN ETENEMINEN: Opintojen etenemisen haasteiden taustatekijät ja toisaalta myös vahvuudet on kartoitettava korkeakouluissa. Arvioinnin perusteella erityisesti etä- ja itseopiskelun taidot, tutkintoihin kuuluvien pakollisten harjoitteluiden toteutuminen, verkko-opetuksen edellytykset, riittävät tietotekniset välineet sekä opetus- ja ohjaushenkilökunnan tavoitettavuudesta huolehtiminen ovat olennaisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.

☎️ TAVOITTAMINEN: Korkeakouluissa on laadittava suunnitelmat sellaisten opiskelijoiden tavoittamiseksi, joiden opinnot ovat viivästyneet merkittävästi tai kokonaan keskeytyneet poikkeustilanteen vuoksi. Tavoitteena on opiskelijoiden tukitarpeiden kartoittaminen ja paluu opintojen pariin.

✏️ OPISKELIJAVALINNAT: Yliopistoissa on vahvistettava valmiutta ja yhteistyörakenteita opiskelijavalintojen toteuttamiseksi poikkeustilanteissa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota hakijoille tiedottamiseen sekä hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun.

👣 ERITYISRYHMÄT: Korkeakoulujen on kartoitettava erityisryhmiin kuuluvat opiskelijat ja kohdennettava tuki- ja ohjauspalveluita erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Erityisryhmien luonne ja tarpeet tulee kirjata korkeakoulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiin. Erityisryhmien huomiointia ja kykyä reagoida erilaisiin tarpeisiin myös poikkeustilanteissa tulee vahvistaa.

Hyviä ja tarpeellisia suosituksia. Ei kun hihat heilumaan.

Talousarvioaloite: Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluiden laajentaminen

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Ne ovat yleisin syy jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Myös mielenterveydestä johtuvien sairauspoissaolojen määrä on yli tuplaantunut vain muutamassa vuodessa. Koronakriisi on lisännyt ihmisten kokemaa kuormitusta, yksinäisyyttä ja uupumusta. Tiedämme aiemmista kriiseistä, että patoutunut tuen ja hoidon tarve saattaa tulla esiin vasta varsinaisen kriisin päättymisen jälkeen.

Read More

Kirjallinen kysymys mielenterveysongelmien vaikutuksesta vakuutuksen saamiseen

Eduskunnan puhemiehelle

Mielenterveysongelmat ovat suomalainen kansantauti. Joka toinen suomalainen kokee jossain elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on mielenterveysperusteisia, ja alle 30-vuotiaiden mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on 2000-luvulla tuplaantunut. Selvitysten mukaan vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Yleisyydestään huolimatta mielenterveysongelmiin liittyy ennakkoluuloja ja stigmatisointia. Tämä nostaa kynnystä hakea apua ja asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan.  

Read More

Valtuustoaloite vanhempien tukemisesta

Vanhempien jaksaminen ja nuorten hyvinvointi kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Kouluterveyskysely on jo vuosien ajan kertonut huolestuttavaa viestiä nuorten pahoinvoinnista ja koronakriisi rajoituksineen on entisestään syventänyt hätää.

Monet vanhemmat kokevat neuvottomuutta, kun oma lapsi lähestyy murrosikää, itsenäistyy, kokeilee rajojaan ja tekee elämäänsä koskevia isoja päätöksiä. Omatkin voimavarat saattavat olla vähissä.

Read More

Lasten ja nuorten hyvinvointi on oppimisen edellytys

Huomisen Suomea rakennetaan kouluissa ja päiväkodeissa joka päivä. Taustalla on vahva yhteinen ajatus, että jokaisen lapsen oppiminen on yhtä arvokasta. Meillä on maailman parhaat opettajat ja hienon arvopohjan muodostava opetussuunnitelma. Lapset ja nuoret saavat koulusta valmiuksia itsenäiseen ajatteluun ja ihmisenä kasvamiseen. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuudet ovat kiistattomia, mutta niitä ei tule pitää itsestäänselvyyksinä.

Read More

Viiden kohdan tehtävälista lasten oikeuksien puolustajille

En muista, mitä riita koski tai mistä se alkoi, mutta sen muistan, miten se päättyi. Taisin olla alakouluikäinen ja näkemyksissäni juuri niin vankkumaton, kuin vain kuvitella saattaa. Olin ehkä jäämässä alakynteen kiistassa, kunnes iskin pöytään tehokkaimman argumentin, jonka lapsi voi isälleen esittää: vetosin lapsen oikeuksien sopimukseen. Ainakin oma muistikuvani on se, että riidan voittaja oli selvä.

Read More