Miten Vihreistä tehdään taas johtava koulutuspuolue?

Vihreissä luotamme koulutuksen ja sivistyksen maailmaa muuttavaan voimaan. Laadukas koulutus on sekä tasa-arvon että työllisyyden vankkumaton tukipilari, joka luo perustan Suomen menestykselle ja ihmisten hyvinvoinnille. Kyse ei ole vain osaamisen, tiedon ja taitojen kartuttamisesta, vaan myös ihmisenä kasvamisesta, yhteisöön kuulumisesta ja uuden luomisesta. Sivistys on niin yksilöiden kuin yhteiskunnankin vapauden tae.

Siksi puolustamme tinkimättömästi tasa-arvoista koulutusta.

Read More

Päättäjillä on ratkottavana mielenterveyskriisi

Kolumni on julkaistu ensimmäistä kertaa Länsiväylässä lauantaina 18.12.2021.

Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen viesti on karu: yli puolet kokee psyykkistä kuormittuneisuutta ja joka kolmas opiskelija kärsii ahdistus- tai masennusoireista. Joka kolmas.

Kylmäävät luvut eivät mene pelkästään koronan piikkiin. Kyse on pidemmän aikaa kehkeytyneestä ongelmasta, johon ei ole tartuttu riittävällä vakavuudella.

Read More

Työrauhaa ja rahoitusta korkeakou­luille

Viime päivinä on käynyt kuhina korkeakoulupolitiikan ympärillä. Tiedeministeri Kurvisen puheet korkeakoulutuksen hajauttamisesta ja korkeakoulupolitiikan täyskäännöksestä ovat herättäneet ihmetystä korkeakoulukentällä.

En itsekään tunnista näistä luonnehdinnoista hallituksen koulutuspolitiikan suurta linjaa, joten tuntui tarpeelliselta palauttaa mieleen, mistä hallitusneuvotteluissa on itse asiassa sovittu. Olin toinen vihreiden neuvottelijoista koulutusta ja tutkimusta koskevissa kysymyksissä.

Read More

Suomen Akatemian rahoitussolmua ratkaisemassa

Elämme maailmassa, jossa luotettavan tiedon tarve on akuutimpi kuin koskaan ja jossa useat ajankohtaiset ja akuutit kriisit alleviivaavat tieteen välttämättömyyttä. Ilman tiedettä, innovaatioita ja ilmiöiden laaja-alaista ymmärrystä emme pysäytä sen kummemmin ilmastokriisiä, luontokatoa kuin pandemioitakaan.

Read More

Poikkeusolojen vaikutukset opiskelijoihin ovat kohtalokkaita

Poikkeusolojen vaikutukset opiskelijoiden hyvinvointiin ovat merkittäviä. Näin arvioi Kansallinen koulutuksen arviontikeskus Karvi. Tämä ei tietenkään tule yllätyksenä, mutta on tärkeää, että asiaa on kattavasti selvitetty. Lisäksi Karvi esittää suosituksia, joilla poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia voidaan ja tulisi tasata tulevina kuukausina ja vuosina. Summasin ne tähän:

💛 HYVINVOINTI: Keinoja ja toimintamalleja oppijoiden hyvinvoinnin tueksi on kehitettävä. Valtava osa oppijoista ja opiskelijoista kokee poikkeusjärjestelyistä kuormitusta. Joitain opiskelijoita ei ole tavoitettu lainkaan poikkeusolojen aikana. Oppijoiden hyvinvointiin liittyvien ongelmien tunnistamiseen on oltava tehokkaat keinot ja kaikki oppijat on onnistuttava tavoittamaan poikkeustilanteessa. Osalla hyvinvointiin liittyvät ongelmat voivat vaikuttaa myös pidempään. Etäopetuksen aikana kynnys avun pyytämiseen voi olla korkeampi – tähän on tärkeä puuttua.

🔦 YKSILÖLLINEN TUKI: Oppijoiden tuen tarpeen tunnistamista ja yksilöllistä tukea on vahvistettava. Kodin ja koulun välinen sekä koulun sisäinen yhteistyö on oppijoiden tuen tarpeen tunnistamisessa ja niiden tukemisessa ensiarvoisen tärkeää. Ammatillisessa koulutuksessa on kuluvan lukuvuoden aikana tartuttava tehostetusti toimeen opiskelijoiden tilanteiden kartoittamiseksi ja osaamispuutteiden paikkaamiseksi. Kohdennettua tukea tulee tarjota tehostetusti myös niille opiskelijoille, joilla on ollut kielitaitohaasteiden vuoksi vaikeuksia etäopiskelun aikana.

🦸‍♀️ OPPIMISVALMIUDET: Oppijoiden oppimis- ja opiskeluvalmiuksia on vahvistettava. Etäopetusaikana joidenkin oppijoiden motivaatio heikkeni ja monilla oli haasteita itseohjautuvuuden ja opiskelutaitojen kanssa. Esimerkiksi amiksessa tämä vaikutti etenkin niihin opiskelijoihin, joilla oli ollut paljon ongelmia opinnoissa, opiskelumotivaatiossa ja henkisessä jaksamisessa. Korkeakouluissa vaihtelevat itsenäisen opiskelun taidot tunnistettiin keskeisimmäksi tekijäksi, jolla oli kielteisiä vaikutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen.

💻 DIGITAIDOT: Digitaidot ja -pedagogiikka otettava vahvemmin osaksi koulu- ja oppilaitosarkea. Sekä oppijoiden että henkilökunnan digitaitoja ja -valmiuksia tulee vahvistaa. Lisäksi on käynyt ilmi, että laitteista on ollut pulaa. Siirtymä etäopiskeluun tapahtui koronan keskellä niin nopeasti, että teknologian opetteluun, opetusmateriaalien tekemiseen ja opetuksen suunnitteluun ei jäänyt riittävästi aikaa. Hyviä käytäntöjä ja materiaaleja kannattaa hyödyntää myös tulevaisuudessa. Myös korkeakouluissa on huolehdittava siitä, että verkko-ohjauksen ja -opetuksen malleja ylläpidetään ja kehitetään, jotta edellytykset hybridiopetuksen toteuttamiselle ovat hyvät jatkossakin.

🔧 NÄYTÖT JA HARJOITTELUT: Näyttöjen laatu on varmistettava. Koronaepidemia on vaikeuttanut työelämässä tapahtuvaa oppimista ja näyttöjä ammatillisessa koulutuksessa. Monilla opiskelijoilla työelämässä tapahtuva oppiminen keskeytyi ja näyttöjä jäi toteuttamatta. Erilaisia vaihtoehtoisia tapoja näyttöjen toteutukseen on kehitetty. Korkeakouluissa on laadittava keskeisten työelämäkumppanien kanssa menettelyt pakollisten harjoitteluiden toteuttamiseksi poikkeustilanteissa.

🔌 JOHTAMINEN: Johtamisessa kiinnitettävä enemmän huomiota johdonmukaisuuteen ja henkilöstön tukemiseen. Poikkeusolojen takia lasten ja nuorten lisäksi myös henkilökunta on ollut kovilla. Olennaista on varmistaa, että henkilöstön jaksamiseen, hyvinvointiin, työn tukemiseen ja etätyön johtamiseen panostetaan poikkeusoloissa. Kansallisella tasolla viestinnän ja ohjeistuksen johdonmukaisuus ja konkreettisuus ovat erityisen tärkeitä poikkeusoloissa.

🔍 OPINTOJEN ETENEMINEN: Opintojen etenemisen haasteiden taustatekijät ja toisaalta myös vahvuudet on kartoitettava korkeakouluissa. Arvioinnin perusteella erityisesti etä- ja itseopiskelun taidot, tutkintoihin kuuluvien pakollisten harjoitteluiden toteutuminen, verkko-opetuksen edellytykset, riittävät tietotekniset välineet sekä opetus- ja ohjaushenkilökunnan tavoitettavuudesta huolehtiminen ovat olennaisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen näkökulmasta.

☎️ TAVOITTAMINEN: Korkeakouluissa on laadittava suunnitelmat sellaisten opiskelijoiden tavoittamiseksi, joiden opinnot ovat viivästyneet merkittävästi tai kokonaan keskeytyneet poikkeustilanteen vuoksi. Tavoitteena on opiskelijoiden tukitarpeiden kartoittaminen ja paluu opintojen pariin.

✏️ OPISKELIJAVALINNAT: Yliopistoissa on vahvistettava valmiutta ja yhteistyörakenteita opiskelijavalintojen toteuttamiseksi poikkeustilanteissa. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota hakijoille tiedottamiseen sekä hakijoiden yhdenvertaiseen kohteluun.

👣 ERITYISRYHMÄT: Korkeakoulujen on kartoitettava erityisryhmiin kuuluvat opiskelijat ja kohdennettava tuki- ja ohjauspalveluita erityisryhmien tarpeiden mukaisesti. Erityisryhmien luonne ja tarpeet tulee kirjata korkeakoulujen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmiin. Erityisryhmien huomiointia ja kykyä reagoida erilaisiin tarpeisiin myös poikkeustilanteissa tulee vahvistaa.

Hyviä ja tarpeellisia suosituksia. Ei kun hihat heilumaan.