Tekoälyn nopea kehitys kutkuttaa, innostaa ja huolettaa.

Uskon, että tekoäly tulee mullistamaan maailmaa nopeammin ja perustavanlaatuisemmin, kuin ehkä arvaammekaan. Muutos tulee koskettamaan työelämää, työmarkkinoita, oppimista, terveydenhoitoa, turvallisuutta – oikeastaan kaikkia yhteiskunnan osa-alueita.

On tätä toki povattu aiemminkin. Jo vuonna 2015 tekoälyn piti alkaa ”uhata arkeamme” aivan lähivuosina. Toisinaan tulevaisuus antaa odottaa itseään – ja joskus se voi tapahtua nopeammin, kuin osaamme aavistaa.

Juuri nyt tekoälyn kehitysloikat ovat yllättäneet tutkijoitakin. Eikä ole syytä odottaa, että kehitys hidastuisi.

Viisaasti hyödynnettynä tekoäly tuo mukanaan mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta, sujuvoittaa hallintoa ja parantaa julkisia palveluita. Tekoäly voisi valmistella vaikutusarvioita, kääntää aineistoja tai laatia vastauksia kaavavalituksiin ja lupaprosesseihin ihmisten hiottavaksi ja hyväksyttäväksi. Asiantuntijoiden aikaa vapautuisi ihmisten kohtaamiseen ja ajatteluun.

Hiljattain julkaistussa tutkimuksessa havaittiin jopa, että tekoäly pystyy vastaamaan usein arkisiin lääkärille osoitettuihin kysymyksiin nopeammin, tarkemmin ja empaattisemmin kuin tavallinen lääkäri. Tekoälylääkäriä ei tietenkään voi jättää yksin tai valvomatta vastuuseen potilastyöstä. Mutta mahdollisuudet hoidontarpeen arviointien jouduttamiselle ovat kiistattomia.

Myös uhkiin on herätty. Tekeillä olevassa EU:n tekoälysäädöksessä on tarkoitus kieltää esimerkiksi ennustemalleihin perustuva poliisitoiminta, laaja-alainen automatisoitu videovalvonta ja sosiaaliset pistejärjestelmät. Poliittisia mielipiteitä muokkaavia järjestelmiä tai yhä tehokkaampia sosiaalisen median algoritmejä suojataan korkean riskin menettelyllä.

On kuitenkin selvää, että kun kehitys on nopeaa, myös lainsäätäjien täytyy varautua juoksemaan entistä nopeammin. Siinä missä tekoäly voi oppia ratkomaan ongelmia ihmiskunnan parhaaksi, voi se väärissä käsissä tehdä myös paljon pahaa. Eikä välttämättä edes tarkoituksella. Tekoälypohjaisissa järjestelmissä ihmisten vinoutuneet asenteet voivat kertautua ja voimistaa syrjintää tai johtaa epäreiluihin johtopäätöksiin. Erityisesti julkisen vallan päätösten ja perusteluiden läpinäkyvyys on jatkossakin olennainen vaatimus.

Olennainen kysymys onkin, kuka päättää tekoälyn pelisäännöistä ja siitä, mitä se oppii. Päättäjien Suomessa ja Euroopassa on oltava tilanteen tasalla, jotta vankka EU-lainsäädäntö osaltaan vaikuttaa globaalien pelisääntöjen syntymiseen. On myös huolehdittava esimerkiksi opettajien osaamisesta. Kaikista ei tule insinöörejä tai koodareita, mutta kyky hahmottaa, mihin kaikkeen teknologia kykenee on tulevaisuuden kansalaistaito. Tekoälyn mahdollisuuksien luova, kriittinen ja vastuullinen soveltaminen ei voi jäädä vain harvojen käsiin.

EU:n tekoälysäädös tuo valmistuessaan lainsäädännön ajan tasalle ainakin joksikin aikaa. Juuri nyt on tärkeää varata riittävät resurssit ja tuki kokeiluille, joissa tekoäly saadaan vastuullisesti osaksi julkisia palveluita.

Suurten teknologisten murrosten äärellä on tärkeää myös huolehtia, että kukaan ei putoa kelkasta. Tuottavuuden lisääntyessä ja työelämän muuttuessa on huolehdittava paitsi tekoälyn eettisistä pelisäännöistä, myös ihmisten osaamisesta ja turvaverkoista. Erityisesti nuorille on annettava hyvät eväät pärjätä rivakasti muuttuvassa maailmassa.

Vihreiden tulee olla etujoukoissa sanoittamassa tätä muutosta ja luomassa ajantasaista työkalupakkia poliitikoille, jotta teknologian tarjoamat mahdollisuudet eivät mene sivu suun ja jotta uhat ja riskit pysyvät aisoissa.