Vuosi 2018 jää mieleen erityisesti koulutusleikkausten torjumisesta ja mielenterveyspalveluiden vahvistamisesta Espoossa, sote-uudistuksen kompuroinnista ja ilmastonmuutoksen nousemisesta vihdoin poliittisen keskustelun keskiöön. Summaan tässä vuosikertomuksessa isoimmat teemat ja asiat, joiden puolesta olen tehnyt töitä.

Toimin päivätyöni ohessa Espoossa kaupunginvaltuutettuna, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajana sekä valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Lisäksi päätin asettua ehdolle eduskuntavaaleissa. Uskon, että eduskunnassa on paikka kunnianhimoiselle, analyyttiselle ja yhteistyökykyiselle tekijälle, joka pystyy perehtymään monimutkaisiin kokonaisuuksiin ja haluaa ratkaista yhteiskunnan ja maapallon suurimpia ongelmia. Tule mukaan tukiryhmään!

Yksi vuoden palkitsevimmista ponnistuksista oli syksyllä Espoossa saavutettu budjettisopu. Talousarvioneuvotteluissa vaadimme koulutusleikkausten perumista, nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamista ja kunnianhimoa ilmastonmuutoksen torjuntaan, ja nämä tavoitteet myös saavutimme. Lisäksi kolme muuta pitkäaikaista vihreää tavoitetta toteutuu vuonna 2019: maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu 5-vuotiaille käynnistyy, maksuton ehkäisy laajenee 25-vuotiaille ja paperittomille turvataan välttämätön hoito ja huolenpito.

Vuoden 2018 isoja teemoja olivat 1) sote-uudistus, 2) sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen, 3) ilmastonmuutoksen torjunta, 4) ihmisoikeuksien ja tasa-arvon puolustaminen, 5) koulutus, koulut ja päiväkodit sekä 6) joukkoliikenne ja kestävä kaupunki. Lopuksi kurkataan vielä vähän tulevaisuuteen.

Aiempiin vuosikertomuksiini voit tutustua täällä: 2017 2016 2015 2014 2013

1. Sote-uudistus kompuroi

Sote-uudistus oli etenkin keväällä tapetilla. Espoon kaupunginvaltuustossa vetosin espoolaisiin hallituspuolueiden edustajiin, jotta valtavia riskejä sisältävää uudistusta ei vietäisi väkisin maaliin. Summasin blogissa yhteen sote-uudistuksen viisi ongelmaa ja jokusen ratkaisun.

Pääkaupunkiseudun valtuustot kokoontuivat toukokuussa yhteiskokoukseen antamaan yhteisen lausuntonsa uudistuksesta. Asukkaiden etu uhkasi jäädä puoluekurin jalkoihin, kun kokoomus yritti vesittää pääkaupunkiseudun aiheellisen kritiikin Espoon päätöksenteossa. Onneksi valtuuston enemmistö otti toisen kannan. Pidin Vihreiden ryhmänpuheenvuoron ja kysyin, kenen ehdoilla sote-uudistusta oikein tehdään. Voit katsoa puheen videoituna täällä! Siitä uutisoi muun muassa Uusi Suomi.

Sittemmin maakuntauudistus on jatkanut horjumistaan eduskunnassa ja sen toteutuminen näyttää päivä päivältä epätodennäköisemmältä. Huonoa uudistusta ei pidäkään viedä maaliin. Sote-uudistuksen voi toteuttaa myös fiksusti. Espoossa olemme jatkaneet palveluiden kehittämistä – ja lisänneet sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä että kestävää valinnanvapautta hallitusti ihan ilman lainsäädännön muutoksia.

2. Espoossa palveluiden kehittäminen jatkui – keskiössä mm. mielenterveys, nuorten hyvinvointi ja vanhusten hyvä hoiva

Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtajuus on tärkein luottamustehtäväni. Johdollani lautakunta paneutui vuonna 2018 erityisesti mielenterveyspalveluihin, vaikuttavaan ennaltaehkäisyyn sekä terveysasemien, vammaispalveluiden ja kotihoidon kehittämiseen. Isoin yksittäinen haaste oli henkilöstön vaihtuvuus ja rekrytointivaikeudet, jotka koettelevat alaa koko Suomessa.

Mielenterveys nousi julkiseen keskusteluun ja hyvä niin. Sosiaali- ja terveyslautakunta paneutui johdollani erityisesti nuorten mielenterveyspalveluihin. Espoossa on saatu rohkaisevia kokemuksia palveluiden ja mielenterveyden osaamisen viemisestä kouluihin, ja sitä jatkamme myös ensi vuonna. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuusto hyväksyi esittämäni toivomusponnen matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden sekä henkilökunnan mielenterveysosaamisen vahvistamisesta. Kokosin blogiin neljä askelta mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja puhuin nuorten mielenterveyspalveluista myös Asunnottomien yössä.

Aloitteestani maksuton ehkäisy laajenee Espoossa kaikille alle 25-vuotiaille. Se on tutkitusti vaikuttava tapa edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää raskaudenkeskeytyksiä. Viime valtuustokaudella kaupunki alkoi valtuustoaloitteeni myötä tarjota ehkäisyä alle 20-vuotiaille ja alle 25-vuotiaille ensisynnyttäjille, ja nyt saamme odotetun laajennuksen. Valtuusto myös hyväksyi esittämäni toivomusponnen kondomijakelun ja seksuaalineuvonnan tehostamisesta.

Espoossa tulee voida elää täyttä elämää myös ikääntyneenä. Jokaisella vanhuksella on oikeus inhimilliseen hoivaan ja turvalliseen asumiseen. Kotihoidon kehittämisessä olen painottanut erityisesti hyvän johtamisen ja henkilökunnan työhyvinvoinnin merkitystä. Virheille alttiiden asioiden automatisointi, kotikuntoutus ja parempi palveluohjaus ovat tärkeitä kehitysaskelia, mutta mikään ei korvaa riittävää määrää osaavaa ja asiakkaille tuttua henkilökuntaa. Siksi kotihoidon henkilöstömäärää lisättiin ja esityksestäni asetimme sitovan tulostavoitteen kotihoidon asiakkaan luona käyvien hoitajien vaihtuvuuden vähentämiseksi. Lisäksi on tietenkin varmistettava sujuva pääsy hoiva-asumisen piiriin, kun kotona asuminen ei enää onnistu.

Lisäksi sosiaali- ja terveyslautakunnassa muun muassa:

• Selvitimme lastensuojelun tilannetta ja voimavaroja. Asetimme tavoitteeksi rajata lastensuojelun asiakasmäärää siten, että työntekijää kohden olisi enintään 30 asiakasta.
• Laskimme sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuja indeksitarkistusten myötä ja lisäsimme eläketukea saavat maksuvapautusten piiriin.
• Laskimme lapsiperheiden kotipalveluiden maksuja, jotta yhä useammalla perheellä on mahdollisuus tarttua palveluun matalalla kynnyksellä.
• Poistimme mielenterveys- ja päihdepalvelujen tuetun asumisen asiakasmaksun
• Päätimme siirtää Matinkylän terveysaseman Ison Omenan palvelutorille ja ottaa siellä käyttöön laajennetut aukioloajat.
• Jatkoimme neuvolapoli-kokeilua (tavoitteena saumattomat palvelut raskaana oleville naisille ilman pompottelua luukulta toiselle).
• Vakiinnutimme etäkotipalvelun ja etäkuntoutuksen osaksi kaupungin palvelutarjontaa.
• Tarkistimme omaishoidon tuen toimintaohjetta niin, etteivät perheet joudu kohtuuttomiin tilanteisiin.
• Painotimme talousarvion valmistelussa vaikuttavan ennaltaehkäisyn vahvistamista sekä henkilökunnan vaihtuvuuden ja rekrytointivaikeuksien ratkaisemista.
• Käynnistimme uuden vammaisten ja ikääntyneiden kuljetuspalvelumallin valmistelun.
• Laajensimme sosiaali- ja kriisipäivystystä Länsi-Uudellemaalle ja seurasimme tarkasti yksikön henkilöstörakenteen muutosten vaikutuksia.
• Käynnistimme ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen hankinnan yhdessä Länsi-Uudenmaan kuntien kanssa.
• Vahvistimme kuntarajat ylittävää yhteistyötä pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveyslautakuntien yhteistyökokouksessa.

Puheenjohtajana myös mm. tapasin espoolaisia ruoka-aputoimijoita, otin kantaa terveystietojen yksityisyyden puolesta ja osallistuin Espoon sairaalan uuden synnytysyksikön avajaisiin.

3. Ilmastonmuutos nousi vihdoin poliittisen keskustelun keskiöön

Poikkeuksellisen helteinen kesä ja IPCC:n raportti herättivät ison massan ja melkein kaikki puolueetkin kantamaan huolta planeettamme kantokyvystä. Kun lähirannan vesi olikin vihreää puuroa, hiki virtasi ties kuinka monetta päivää ja luonto kuivui tulenaraksi, huoli ympäristöstä ja ilmastosta oli yhtäkkiä osa jokaisen arkea. Ei suljeta silmiämme siltä, vaikka pakkaset paukkuvat.

Peli ei ole onneksi menetetty. Tarvitsemme pikaisesti kunnianhimoista toimintaa luonnon ja ilmaston puolesta kunnissa, Suomessa ja kansainvälisesti. Ensi kevään eduskuntavaaleista on syytä tehdä ilmastovaalit. Hyvä alku oli syksyn ilmastomarssi, jossa tuhannet ihmiset vaativat päättäjiltä vastuunkantoa. Espoossa jätin Tiina Elon kanssa valtuustoaloitteen kestävän kehityksen budjetoinnista ja ilmastovaikutusten arvioinnista kaikessa päätöksenteossa.

Kesäkuussa osallistuin Tasavallan presidentin Kultaranta-keskusteluihin, joista päällimmäisenä jäi mieleen mm. varovaista toiveikkuutta ilmastonmuutoksen torjunnasta, kovia odotuksia Suomen rohkeudelle ottaa johtajuutta EU:n ja YK:n kehittämisessä, iloa siitä että sukupuolten tasa-arvo nähdään osana ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua sekä tarve nostaa myös luonnon monimuotoisuuden kriisi ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus entistä vahvemmin julkiseen keskusteluun.

4. Puolustin ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa

Suomi ei voi olla puolueeton maailman vääryyksien edessä. Siksi marssimme heinäkuussa Trumpin ja Putinin tapaamisen alla läpi kaupungin ihmisoikeuksien, ympäristön, tasa-arvon, demokratian ja rauhan puolesta. Myös Pride-viikko teki upealla tavalla näkyväksi työtä yhdenvertaisemman maailman puolesta – ja toisaalta muistutti siitä, että työtä on vielä valtavasti tehtävänä. Espoossa hyväksyimme vuoden alussa kotouttamisohjelman, jonka tavoitteena on tukea ja helpottaa uusien espoolaisten asettumista uuteen kotikaupunkiinsa ja osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Perhevapaauudistus kaatui. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen perhevapaat on uudistettava tasa-arvoa edistäen ja erilaiset perheet huomioiden. Tasa-arvo ei ole valmis, ei kotona eikä työpaikoilla. Tarvitsemme muutosta sekä asenteisiin että lainsäädäntöön, jotta vanhemmuuden tasa-arvoisempi jakautuminen on tulevaisuudessa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Yksi ankeimmista kotimaan poliittisista näytelmistä nähtiin, kun ulkoministeri Soini flirttaili kansainvälisen aborttivastaisen liikkeen kanssa. Ministereitä on laitettu vaihtoon vähemmästäkin. Oikeus päättää omasta kehostaan on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, jota lainsäädännön on suojeltava. Samasta syystä oli hienoa, että Suostumus2018-kansalaisaloite keräsi tarvittavat 50 000 allekirjoitusta. Yhteiskunnan syrjivien rakenteiden näkyväksi tekeminen ja niiden murtaminen on välttämätöntä. Lakeja on korjattava, asenteita muutettava ja tasa-arvoa puolustettava, jotta maailmasta tulee parempi paikka meille kaikille.

5. Tein töitä laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen puolesta

Aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta ajava kansalaisaloite keräsi vaaditut 50 000 allekirjoitusta ja etenee eduskunnan käsittelyyn! Jätin Espoossa vastaavan valtuustoaloitteen, jonka allekirjoitti reilusti yli puolet valtuutetuista. Kesäkuussa aloitteen käsittelyn yhteydessä valtuusto hyväksyi esittämäni toivomusponnen oppimateriaalien lainaamisesta ja perheiden tukemisesta esimerkiksi laitehankinnoissa.

Espoossa tehtiin suunnitelmia kouluverkon muutoksista seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Peräänkuulutin laajaa kuulemista ja vuoropuhelua kuntalaisten kanssa jo varhaisessa valmisteluvaiheessa. Valtuustoryhmien välisissä neuvotteluissa väänsimme lisärahoitusta koulukorjausten nopeuttamiseen ja uusien päiväkotien rakentamiseen. Nopeampiakin päätöksiä tehtiin: Olarin ja Pohjois-Tapiolan lukiot siirtyivät Otaniemeen ja Aarnivalkean sekä Jousenkaaren kouluille päätettiin vihdoin tehdä uudet tilat. Jousenkaaren osalta äänestimme jo joulukuussa 2016 vanhan rakennuksen purkamisen ja kunnollisten väistötilojen puolesta, mutta enemmistö päätti silloin toisin. Nyt onneksi valtuusto oli yksimielisesti tämän ratkaisun takana. 

Aivan hassu yksittäinen kamppailu käytiin vegaaniruuasta kouluissa. Taloudellinen kustannus on mitätön, mutta silti asiasta piti vääntää talousarvioneuvotteluissa asti. Ensi vuonna vihdoin vegaanilasten lautasille saadaan muutakin kuin porkkanaraastetta. Ilmastoystävällisen ruuan lisääminen on myös eläinten etu. Syksyllä otin kantaa kunnianhimoisemman eläinsuojelulain puolesta.

Lisäksi otin tyttöjen päivänä kantaa tasa-arvoisen koulutuksen ja sukupuoliroolien ravistelun puolesta, iloitsin maailman opettajien päivänä suomalaisten opettajien kultaakin kalliimmasta työstä, otin Inka Hopsun kanssa kantaa lasten kanssa työskentelevien palkankorotusten puolesta ja kirjoitin nuorten osallisuudesta.

6. Rakensimme kestävää kaupunkia, jossa on helppo liikkua

Metron liityntäliikenteen ongelmat aiheuttivat kohtuutonta haittaa monille espoolaisille. Teimme hartiavoimin töitä tilanteen korjaamiseksi Espoossa ja HSL:ssä, ja saimme kuin saimmekin parannuksia joukkoliikenteen tasoon. Voidaan kai pitää jonkinlaisena hopeareunuksena sitä, että kaikki puolueet heräsivät katastrofaalisen liityntäliikennetilanteen myötä ainakin hetkeksi puolustamaan asukkaille tärkeää joukkoliikennettä. Muistutin, että nämä puheet eivät saa jäädä vain korulauseiksi, vaan niiden on näyttävä myös budjetissa, ja että joukkoliikennettä on puolustettava myös akuuttien ongelmien korjaamisen jälkeen.

Iloisena joukkoliikenneuutisena saimme vihdoin poistettua opiskelija-alennuksen yläikärajan. Ankeaa oli se, että HSL:n hallituksen enemmistö päätti laskea opiskelijoiden joukkoliikenteen alennusprosentin 50 prosentista 45 prosenttiin.

Kaksi vuotta sitten jätin valtuustoaloitteen kaupunkipyöristä, vuosi sitten niitä kokeiltiin ja tänä kesänä keltaisia menopelejä oli jo vaikka missä. Tervetuloa Espooseen kaupunkifillarit ja pyöräilijät! Jätimme Risto Nevanlinnan kanssa valtuustoaloitteen ympärivuotisista kaupunkipyöristä, jotta sitä iloa olisi tarjolla myös kesäkauden ulkopuolella.

Puhuin Critical Mass -pyöräilymielenosoituksessa ja totesin pilke silmäkulmassa, että kun pyöräily etenee näin hienosti jopa Espoossa, se antaa toivoa koko Suomelle. Ja totta se on: monien pyöräilyaktiivien sitkeä työ tuottaa vihdoin tulosta, kun Espooseen saadaan vihdoin pyöräilykoordinaattori ja uudet mm. reunakiviä vähentävät ja muutenkin pyöräilyn edellytyksiä parantavat suunnitteluohjeet. Kaupungin tavoite on kasvattaa pyöräilyn kulkumuoto-osuus 15 prosenttiin vuoteen 2024 mennessä.

Päivitimme syksyn alussa Espoon asunto-ohjelman, jonka laatimisessa olin pari vuotta sitten tiiviisti mukana. Otin tälläkin kertaa voimakkaasti kantaa asunnottomuuden poistamisen ja opiskelija-asuntojen puolesta. Kahdeksan suurimman kaupungin valtuustoryhmät ja ajatuspaja Visio julkaisivat joulun välipäivinä Vihreän kaupunkivision, joka tarjoaa konkreettisia keinoja kestävään kaupunkipolitiikkaan niin kaupungeissa kuin valtionkin tasolla

7. Mitä seuraavaksi?

Vuonna 2019 Espoossa käynnistyy 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu. Myös aidosti maksuton toisen asteen koulutus etenee toivon mukaan pääkaupunkiseudulla. Sosiaali- ja terveyslautakunnassa jatkamme työtä mm. mielenterveyspalveluiden kohentamiseksi, terveysasematoiminnan kehittämiseksi ja  vaikuttavan ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi aina vauvasta vaariin. Keväällä paneudumme mm. lapsiperheköyhyyden vähentämiseen.

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan Suomelle suunta. Käsillä ovat ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisevat hetket ja edessä Suomen kausi EU:n puheenjohtajana. Samaan aikaan meillä on mahdollisuus rakentaa tasa-arvoa, torjua köyhyyttä, puolustaa koulutusta, suojella luontoa ja vahvistaa yhdenvertaisuutta.

On todella innostavaa lähteä tekemään töitä vihreän vaalivoiton puolesta Pekka Haaviston johdolla. Vihreät on useiden kyselyiden (Yle, Allianssi) mukaan suosituin puolue nuorten keskuudessa ja Lännen Median mukaan Haavisto ylivoimaisesti suosituin seuraavaksi pääministeriksi. Kesällä Korson puoluekokouksessa kuvattu video summaa erittäin hyvin, miksi haluan tehdä työtä paremman maailman puolesta juuri Vihreissä. Tervetuloa mukaan!