Historiallinen hetki: Eduskuntaryhmät löysivät yhteisymmärryksen tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kasvattamisesta tulevan vuosikymmenen aikana. Aihetta pohtineen työryhmän loppuraportti on nyt valmis ja työryhmässä vihreitä edustaneena olen siihen todella tyytyväinen. 🎉

Ehdotamme:
✅ TKI-rahoituslaki pitkäjänteisen kasvu-uran varmistamiseksi.
✅ Ylivaalikautinen suunnitelma vahvistamaan sitoutumista ja kehittämistä.
✅ Verokannustin vauhdittamaan yksityisiä investointeja.

Yhteisymmärrys TKI-panostusten välttämättömyydestä on merkittävä askel suomalaisessa tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa. Vihreä eduskuntaryhmä on vahvasti sitoutunut työryhmän esittämään kokonaisratkaisuun ja ylipäätään tavoitteeseen kasvattaa Suomen yksityiset ja julkiset TKI-panostukset 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Työn aikana on esitetty esimerkiksi valtiovarainministeriöstä käsin varsin varovaisiakin arvioita TKI-toiminnan vaikutuksista. Itse ajattelen – tutkimuksiin ja asiantuntija-arvioihin nojaten – että panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin maksavat itsensä takaisin hyvinvointina, tuottavuutena, verotuloina ja ratkaisuina maailmanlaajuisiin ongelmiin.

Julkisen rahoituksen kasvattamisen lisäksi on välttämätöntä saada myös yksityinen TKI-rahoitus kasvuun, jotta 4 prosentin tavoitteeseen voidaan päästä. Lähtökohtana on, että yksityinen sektori tekee omansa osansa eli että yhtä julkista euroa kohden yksityisiä tulee kaksi.

Monet nykyisistä verotuista ovat tehottomia tai jopa haitallisia, mutta kansainvälisen vertailun ja tutkimuksen perusteella nimenomaan T&K-verokannustimella on paikkansa suorien tukien rinnalla. Vihreiden mielestä uusi kannustin kannattaisi toteuttaa kohdistamalla vanhoja, erityisesti ympäristölle haitallisia tukia uudelleen, säilyttävästä uutta luovaan toimintaan.

Olen itse painottanut työssä mm. koulutuksen ja tutkimuksen laatua, tieteen vapautta, rahoituksen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta, TKI-politiikan vaikuttavuutta sekä TKI-järjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä. Olen iloinen, että myös näistä löytyi yhteinen näkemys.

Onnistuminen TKI-tavoitteissa edellyttää vahvoja panostuksia osaamiseen ja koulutukseen sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Nimenomaan ihmiset luovat uutta, tutkivat ja kehittävät ratkaisuja, joiden avulla yritykset ja Suomi voivat menestyä ja ratkoa maailman ongelmia.

Osaamisen merkitys ja osaavan työvoiman saatavuus nousevat vahvasti esiin myös aihetta käsittelevässä tutkimuksessa sekä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän vetoomuksissa. Tämän pullonkaulan purkaminen on kaiken a & o.

Tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita tehdään pitkällä horisontilla, usein kymmenienkin vuosien tähtäimellä. On korkea aika siirtyä politiikan tempoilevuudesta pitkäjänteiseen rahoitukseen ja kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Työryhmän ehdotukset tukevat muutosta, mutta eivät tee siitä valmista. Tekninen ratkaisu on tärkeä, mutta se ei vielä tuo pöytään euroja. Ensimmäinen haaste onkin ratkaista, miten vuodelle 2023 tällä hetkellä näköpiirissä oleva tutkimusrahoituksen pudotus korjataan. Työ siis jatkuu.