Harmaa talous aiheuttaa taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Arviot näistä menetyksistä vaihtelevat muutamasta sadasta miljoonasta eurosta viiteen miljardiin euroon vuodessa. Verotulojen menetyksen lisäksi harmaa talous aiheuttaa merkittäviä vahinkoja laillisesti toimiville yrittäjille, koska se heikentää heidän kilpailuedellytyksiään. Samalla se tarjoaa myös kotimaiselle ja ulkomaiselle järjestäytyneelle rikollisuudelle väylän levittäytyä talouselämään ja yhteiskunnan muihin rakenteisiin.
Harmaan talouden torjuntaan tähtäävä viranomaisyhteistyö on terveen kilpailun, reilujen työmarkkinoiden ja valtiontalouden kannalta keskeistä. Tuloksellisen toiminnan kannalta olennaista on turvata kaikkien harmaan talouden torjuntaan osallistuvien tahojen resurssit sekä sujuva yhteistoiminta ja yhteiset tavoitteet. Tyypillisesti hallitukset ovat heti kautensa alussa laatineet harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa koskevan toimintaohjelman, jolle on myös osoitettu rahoitusta.
Orpon hallitus ei ole toimintaohjelman valmistelua vielä käynnistänyt. Pääministeri on julkisuudessa olleiden tietojen perusteella antanut ymmärtää, että valmistelu olisi kuitenkin lähdössä käyntiin. Sisäministeri sen sijaan on julkisuudessa pohtinut, tarvitaanko tällaista ohjelmaa.
Harmaan talouden torjuntaan liittyvän rahoituksen osalta valtiovarainministeri Purra on sosiaalisessa mediassa kirjoittanut seuraavasti: “Syksyn budjettiriihessä siihen lisättiin 2 miljoonaa euroa. Koska edellisen hallituksen väliaikainen rahoitus 1,9 miljoonaa euroa vastaavasti päättyi, nettona harmaan talouden torjuntaan käytettävä raha kasvoi 100 000 euroa.”
Valtiovarainministeriön sivuilta löytyvän ajantasaisen talousarvion mukaan harmaan talouden torjunnan rahoitusta on kuitenkin vähennetty valtiovarainministerin mainitseman Verohallinnon toimintamenojen 1,9 miljoonan euron lisäksi ainakin myös Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenoista (800 000 euroa), valtiovarainministeriön toimintamenoista (290 000 euroa), Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenoista (112 000 euroa), työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoista (70 000 euroa), oikeusministeriön toimintamenoista (36 000 euroa) sekä Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenoista (30 000 euroa).
Toisin kuin ministeri on lausunut, nettopanostus harmaan talouden torjuntaan vaikuttaisi olevan 1,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tarve rahoitukselle ja potentiaali saavuttaa tuloksia harmaan talouden torjunnan saralla olisi tätäkin suurempi.
Hallituksen linja harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan suhteen vaikuttaa häilyvältä ja epäselvältä. Herää kysymys, onko vajavaisia tietoja annettu julkisuuteen tarkoituksella.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus jatkaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa ja osoittaa sille tuloksellisen työn kannalta riittävän rahoituksen ja
mistä johtuu, että hallituksen ministerit ovat antaneet aiheesta ristiriitaisia ja vajavaisia lausuntoja?