Koulutuksellinen tasa-arvo ei ole vielä valmis. Koulutusjärjestelmässämme esiintyy todistetusti rakenteellista rasismia ja syrjintää eri muodoissa ja eri opetusasteilla. Yhteiskunnassa kytevät ennakkoluulot ja tavat puhua maahanmuuttajista johtavat helposti sisäistettyyn rasismiin, jolloin tiedostamattakin toimitaan ennakkoluulojen mukaisesti. Rakenteellinen rasismi näkyy muun muassa maahanmuuttajataustaisten oppijoiden saamassa kohtelussa sekä oppimistulosten eroissa läpi kasvatus- ja koulutusjärjestelmän.  

Viime viikolla julkaistiin Aalto-yliopistossa tehty tutkimus, jonka mukaan eräät opettajat antavat maahanmuuttajataustaisille lukiolaisille huonompia arvosanoja kuin kantasuomalaisille. Tutkijat vertasivat maahanmuuttajataustaisille nuorille ylioppilaskokeesta annettuja arvosanoja heidän lopulliseen pisteytykseensä. Tuloksista huomattiin, että lukioiden omat opettajat antoivat toistuvasti maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ylioppilastutkintolautakunnan tarkastajaa huonommat pisteet. Vaikka tutkimuksen aineistona olivat vain ylioppilaskokeet, tutkijat arvioivat opettajien ennakkoluulojen vaikuttavan oppilaiden arviointeihin myös peruskoulussa. On huomioitava, että opiskelijoille annettu palaute ja arvosanat vaikuttavat myös oppimiseen sekä vahvistavasti että heikentävästi.  

Palautteen ja arvioinnin ohella kielellisellä kehityksellä on suuri vaikutus oppimiseen. PISA-tulosten mukaan oppimiserot maahanmuuttajataustaisten nuorten ja kantasuomalaisten välillä kasvavat ja oppimistulosten erot ovat OECD-maiden suurimmat. Moni maahanmuuttajataustainen opiskelee S2-opetuksessa, vaikka hänellä olisikin hyvät kielelliset valmiudet opiskella suomea äidinkielen tasolla. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi on Taustalla on väliä -tutkimuksessaan (2020) todennut, että S2-opetuksen vuoksi maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät päässeet kehittymään akateemisen kielen osaajina, millä taas on vaikutuksia niin opintomenestyksessä kuin korkeakouluopintoihin hakeutumisessa.  

Karvin mukaan maahanmuuttajataustaisuuden koettiin myös vaikuttavan siihen, millaista ohjausta oppija saa ja millaisia vaihtoehtoja nuorelle avautuu. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat kertoneet kokeneensa rasismia ja syrjintää erityisesti vähättelyn muodossa muun muassa opintomenestykseen ja jatko-opintoihin liittyen. Järjestään he kertovat, miten heitä on ohjattu erityisesti ammatilliselle toiselle asteelle, vaikka he olisivat tuoneet esiin toivovansa korkea-asteen opintoja vaativaa ammattia.  

Karvi on nostanut henkilöstön kouluttamisen ja eri oppilaitosten ja koulutusasteiden välisen yhteistyön tärkeäksi opintojen jatkuvuutta edistäväksi tekijäksi. Erityisesti siirtyminen toiselta asteelta tai lukiosta korkeakoulutukseen eli koulutuksen nivelvaihe näyttäytyi ratkaisevana jaksona niin opiskelijoiden kokemuksissa kuin korkeakoulujen henkilöstön näkemyksissä. Henkilöstön kouluttamisen osalta rakenteellista rasismia pystytään purkamaan lisäämällä henkilökunnan valmiuksia tiedostaa, tunnistaa ja puuttua rasismiin ja muuhun syrjintään. Sitä kautta he voivat osaltaan purkaa yhteiskunnassa vallitsevaa rakenteellista rasismia ylläpitäviä käytänteitä ja toimintamalleja, kuten ennakkoluuloja.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä rakenteellisen syrjinnän ja rasismin poistamiseksi koulutusjärjestelmästä?