Kun mieli murtuu, avun on oltava lähellä. Aivan liian moni mielenterveysongelmien kanssa painiva jää yksin tai joutuu kamppailemaan saadakseen apua. Tähän tarvitaan muutos. Ja se muutos alkaa nyt.
Tänään julkaistu mielenterveysstrategia tulee totisesti tarpeeseen. Tarvitsemme uutta otetta ja pitkäjänteisyyttä mielen hyvinvoinnin kysymyksiin. Samaan tapaan kuin muihin sairauksiin, myös mielenterveyden säröihin ja kolhuihin on saatava apua ajoissa. Palveluiden parantamisella on kiire, sillä yhä useampi oireilee jo nuorena.
Nimenomaan nuorten peruspalveluiden parantaminen on oikea ensimmäinen askel. Matalan kynnyksen tukea on saatava läheltä ja nopeasti. Kouluissa on oltava riittävästi oppilas- ja opiskeluhuollon henkilökuntaa sekä monipuolista osaamista mielenterveyden ongelmien tunnistamiseen ja niissä auttamiseen. Uusien palvelumuotojen on tarkoitus tulla käyttöön tai pilotoitavaksi jo ensi syksynä.
Palveluiden lisäksi tarvitaan asennemuutos. Ennakkoluulojen kitkeminen, ymmärryksen lisääminen ja mielenterveystaitojen arvostaminen rakentavat maailmaa, jossa meidän kaikkien on helpompi hengittää. Mielen hyvinvointi tulisi nähdä pääomana, jota kannattaa vaalia, kasvattaa ja kehittää. Tähän liittyviä valmiuksia ja tukea tulisi olla saatavilla pienestä pitäen, aina varhaiskasvatuksesta työpaikoille ja terveysasemilta hoivakoteihin asti.
Eilen uutisoitiin, että alle 35-vuotiaat ovat mielenterveysongelmissa tilastojen kärjessä. Psyykkisistä sairauksista johtuvat sairauslomat ovat viimeisen kolmen vuoden aikana lisääntyneet hurjaa vauhtia. Valitettavasti nämä uutiset eivät enää yllätä.
Mielenterveysongelmista on tullut uusi suomalainen kansantauti. On selvää, että tällä hetkellä käytössä olevat toimet mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi eivät riitä. Meidän on pystyttävä parempaan.
Ja kyllä me pystymme. Mielenterveysstrategia ei yksin korjaa tilannetta, mutta se viitoittaa tietä mielenterveyden seuraaville vuosikymmenille. Muutos ei tapahdu hetkessä, mutta sitä tärkeämpää on aloittaa heti.