Kaupunkipyöräjärjestelmän tarkoituksena on lainata tai vuokrata yhteiskäyttöpolkupyöriä niin asukkaille, turisteille kuin muillekin alueen kävijöille. Pääperiaate on, että kaupunkipyörää käytetään lyhyisiin matkoihin kaupunkialueella. Kaupunkipyöräjärjestelmä täydentää joukkoliikennepalveluja ja tuo matka-aika- ja terveyshyötyjä. Tyypillisesti järjestelmän käyttäminen on pyöräilijälle edullista ja mutkatonta, mikä kannustaa pyörien käyttöön. Merkittävä osa kustannuksista voidaan kattaa mainosrahoituksella ja sponsoroinnilla. 

Muun muassa Pariisissa, Barcelonassa ja Kööpenhaminassa on asukkaiden arvostamat ja toimivat kaupunkipyöräjärjestelmät. Helsingissä kaupunkipyörät otettiin käyttöön vapun jälkeen. Ensimmäisen viikon aikana kaupunkipyörillä ajettiin yli 15 000 matkaa. Pyörien käyttöaste on ollut erittäin hyvä. Kaupunkipyörä on kätevä palvelu, joka tuo pyöräilyä lähemmäs yhä useampia kaupunkilaisia ja lisää liikkujien ymmärrystä toisiaan kohtaan. Tämä tukee pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistä tavoitetta pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisesta. Vain joitain päiviä järjestelmän käyttöönoton jälkeen vapaaehtoiset täydensivät palvelua koodaamalla verkkosivun, josta ihmiset näkevät helposti, montako pyörää milläkin asemalla on saatavilla. Palvelu on siis edistänyt asukkaiden liikkumisen lisäksi myös muuta aktiivisuutta ja osallisuutta.

Kesällä 2016 Helsingissä on käytössä 500 kaupunkipyörää. Muutaman seuraavan vuoden aikana niiden määrä kasvaa ja toiminta-alue laajenee. Kun kaupunkipyöräasema perustetaan Munkkiniemeen, on Espoon raja jo melko lähellä. Espoon kaupunkirakenteen takia kaupunkipyöriä ei välttämättä käytettäisi niinkään kaupunkikeskusten välisiin siirtymiin, mutta kaupunkikeskustelun sisällä ja lähialueilla kulkemista ne voisivat helpottaa merkittävästi. Kaupunkipyörä voisi olla kätevä tapa kulkea esimerkiksi Otaniemen, Keilaniemen ja Tapiolan alueella.

Pääkaupunkiseudulla kaupunkipyöräjärjestelmän kannattaa olla yhdenmukainen yli kuntarajojen. Alustavia selvityksiä kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamisesta Espooseen on tehty. Laajentamista on pidetty oman järjestelmän perustamiseen verrattuna edullisempana, helpompana ja luotettavampana. Kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamista Otaniemeen on pohdittu myös osana Otaniemen toimijoiden yhteistyönä laadittua Otaviisas-hanketta eli Otaniemen viisaan liikkumisen kehittämisohjelmaa, jossa Espoon kaupunkikin on mukana. 

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että Espoon kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin kaupunkipyörien hankkimiseksi myös Espooseen. Käytännössä tämä tarkoittaisi kaupunkipyörien toimintamahdollisuuksien tarkempaa selvittämistä sekä neuvottelujen käynnistämistä HSL:n ja Helsingin kaupungin kanssa HKL:n kaupunkipyöräjärjestelmän laajentamisesta ensi vaiheessa esimerkiksi Otaniemeen.