Audiovisuaalinen ala tuottaa suomalaisten laajasti rakastamia tv- ja elokuvatuotantoja, jotka niittävät kansainvälistäkin mainetta. Kyse on myös taloudellisesti merkittävästä alasta, jonka arvo Suomessa on noin 1,6 miljardia euroa. Liiketoiminta perustuu aineettomien oikeuksien myyntiin ja on skaalautuvaa.
Viimeisten vuosien aikana kasvu onkin ollut nopeaa. Kansainväliset jakelualustat investoivat voimakkaasti paikallisiin sisältöihin. Suomessa on ollut vuodesta 2017 asti käytössä kasvua kiihdyttävä instrumentti, av-tuotantokannustin. Av-tuotantokannustin on enintään 25 prosentin maksuhyvitys av-tuotannon Suomeen käytetystä rahasta, esimerkiksi palkoista sekä tavara- ja palveluostoista. Kannustin maksetaan todennettuja kustannuksia vastaan, ja se on tarkoitettu elokuviin, dokumentteihin, draamasarjoihin ja animaatioihin, joiden budjetista vähintään 25 prosenttia on ulkomaista rahaa.
Vastaava kannustin on käytössä lukuisissa muissa maissa, ja se on keskeinen elementti kansainvälisten tuotantojen houkuttelussa. Suomessa kannustimella on kriittinen rooli kotimaisen tuotannon kilpailukyvyn takaamisessa ja kansainvälisen rahoituksen saamisessa.
Tulokset ovat olleet vaikuttavia. Vuodesta 2017 alkaen kannustin on tuonut yli 300 miljoonaa euroa ulkomaista rahoitusta Suomeen ja kolminkertaistanut kotimaisen tv-draaman liikevaihdon. Yhdellä kannustimeen panostetulla eurolla on luotu palveluita ja työtä Suomeen neljän euron edestä, joista kaksi euroa on ulkomaista rahoitusta.
Audiovisuaalisen alan tuotantokannustin on tehokas ja riskitön tapa luoda kasvua ja auttaa suomalaisia pk-yrityksiä luomaan laadukasta kotimaista sisältöä. Av-tuotannoilla on lisäksi myönteisiä vaikutuksia laajaan alihankintapalveluita tarjoavaan kenttään, majoitus- ja matkailupalveluihin sekä Suomen maakuvaan. Tuotannot edistävät myös musiikin ja kirjallisuuden vientiä sekä peliteollisuuden osaamista.
Av-kannustimelle vuodelle 2023 myönnetty 9,5 miljoonan euron rahoitus loppui jo kesäkuun alussa. Työ- ja elinkeinoministeriö esitti 20 miljoonan euron panostusta vuodelle 2024. Näitä rahoja ei hallituksen talousarvioesityksestä löydy. Vaikuttaa siltä, että rahoitusta on varattu vain jo olemassa oleviin sitoumuksiin. Kannustimen lopettaminen tarkoittaisi leikkausta kasvusta, verotuloista ja työllisyydestä.
Audiovisuaalisen alan kykyyn investoida ja työllistää vaikuttavat av-kannustimen lisäksi myös Suomen elokuvasäätiön rahoituksen pieneneminen sekä mahdolliset leikkaukset Yleisradioon. Tukien leikkausten lisäksi myös yleinen kustannusten nousu vaikuttaa elokuva- ja tv-alaan. Tämä kaikki uhkaa jäädyttää hyvin käynnistyneen kasvun, mikä olisi vakavassa ristiriidassa hallitusohjelman luovien alojen kasvua koskevien tavoitteiden kanssa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko hallitus lakkauttaa audiovisuaalisen alan kasvua tehokkaasti kiihdyttävän ja tuotantojen houkuttelun kannalta kriittisen tärkeän av-tuotantokannustimen vai aikooko hallitus varata täydentävässä talousarvioesityksessään valtuuksia myös uusien tuotantojen tukemiseen?