Kirjallinen kysymys lääkärikunnan keskuudessa ilmi tulleeseen rasismiin puuttumisesta

Viime aikoina julkisuudessa on käsitelty lääkäreiden suljetussa sosiaalisen median ryhmässä esitettyjä rasistisia kannanottoja ja terveydenhuollon ammattilaisten kokemuksia lääkäreiden rasistisen ajattelun vaikutuksesta potilaiden saamaan hoitoon. Yle on uutisoinut esimerkiksi romanien pilkkaamisesta ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän hyväksymisestä, ulkomaalaistaustaisten potilaiden kivun vähättelystä ja vakavista pään vammoista kärsineen potilaan pään kuvauksen tarpeen kiistämisestä. 

Read More

Kirjallinen kysymys tapahtuma-alan toimintaedellytyksistä

Työturvallisuuslaki syntyi vuonna 2002 tarpeeseen säännellä rakennustyömaiden monimutkaistuvia aliurakointiin ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä vastuukysymyksiä. Vuonna 2019 aluehallintovirasto tiedotti, että se ryhtyy tulkitsemaan tapahtumalavojen pystytystä ja purkamista rakennustyönä. Tämä ei kuitenkaan johtanut valtakunnalliseen tulkintaan, vaan tapahtumia on voitu tuottaa ilman rakennusalan tarpeisiin syntynyttä sääntelyä ja tulkintaa.  

Read More

Valtuustoaloite lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi 25 ikävuodessa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella

Lastensuojelun jälkihuollolla tarkoitetaan sijaishuollon tai pitkän avohuollon sijoituksen päättymisen jälkeen tarjottavaa kokonaisvaltaista tukea lapselle tai nuorelle. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai auttaa aikuistuvaa nuorta saavuttamaan riittävät valmiudet itsenäisen elämän aloittamiselle. 

Lastensuojelun jälkihuollon lakisääteistä ikärajaa ollaan laskemassa 25 ikävuodesta 23 ikävuoteen. Tämä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden kannalta ongelmallista monestakin syystä.

Read More

Kirjallinen kysymys turkistarhauksen lopettamisesta

Turkistarhaus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja on konkreettinen riski myös ihmisten terveydelle. Tarhaus luo otolliset olosuhteet tautien leviämiselle ja pandemioiden kehittymiselle. Viime aikoina on uutisoitu lintuinfluenssan leviämisestä lukuisilla turkistarhoilla. 

Suomalaisten suuri enemmistö kannattaa turkistarhauksen lopettamista. Turkistarhaus on lopetettu jo isossa osassa Euroopan maista. EU:ssa on myös vireillä kansalaisaloite turkistarhauksen kieltämiseksi koko EU-alueella ja enemmistö EU-maista kannattaa kieltoa. 

Turkisalan merkitys Suomen taloudelle ei ole suuri. Myös monet muotitalot ovat jo lopettaneet turkisten käytön eettisistä syistä. Kyseessä on taantuva ala, mutta muutos ei silti saisi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Tarhaajia on tuettava siirtymään uusiin elinkeinoihin tai eläköitymään. 

Olisi myös tarhaajille reiluinta tehdä tarvittavat ja vääjäämättömät päätökset viivyttelemättä. Kielto voisi astua voimaan siirtymäajalla, mutta vallitsevan tilanteen tähden tarhaajille voitaisiin tarjota porkkana mahdollisimman nopean luopumisen tueksi. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä eettisesti kestämättömän ja terveysturvallisuuden kannalta riskialttiin turkistarhauksen lopettamiseksi Suomessa?

Kirjallinen kysymys huumekuolemien ehkäisystä ja valvotuista huumeiden käyttöhuoneista

Eduskunnan puhemiehelle

Huumeiden käyttö on lisääntynyt Suomessa koko 2000-luvun ajan. Tilastokeskuksen mukaan huumekuolemia oli vuonna 2021 enemmän kuin kertaakaan mittaushistorian aikana eli vuodesta 2006. Suuri enemmistö huumemyrkytyskuolemien uhreista on miehiä. Suurin osa alle 18-vuotiaista huumemyrkytykseen kuolleista on puolestaan naisia.

Read More

Mediassa menneen reilun kuukauden kuluessa

Puheenjohtajan tehtävä on raivata tilaa Vihreiden viestille julkisessa keskustelussa. Julkisuus ei ole itseisarvo, vaan väylä puhutella ihmisiä ja tehdä tavoitteitamme tutuksi sekä keino luoda painetta ja vaikuttaa maailman menoon.

Onnistuminen vaatii puheenjohtajalta kykyä ottaa johtajuutta, asettaa agendaa ja osallistua monipuolisesti ajankohtaiseen keskusteluun. Konkreettisesti tämä tarkoittaa tarttumista ajankohtaisiin aiheisiin, vikkelää kannanmuodostusta aiheeseen kuin aiheeseen sekä uusia kiinnostavia avauksia, jotka ylittävät uutiskynnyksen.

Puheenjohtajaehdokkaalla ei ole yhtä voimakasta megafonia kuin puheenjohtajalla, mutta olen halunnut jo kampanjan aikana nostaa uusia ajatuksia keskusteluun ja toki muutenkin kommentoida aktiivisesti esimerkiksi hallitusneuvotteluista tihkuvia tietoja.

Ohessa otteita artikkeleista ja muista kirjoituksista, joissa olen tuonut keskusteluun poliittisia avauksia sen jälkeen, kun asetuin ehdolle Vihreiden puheenjohtajaksi:

Read More

Nämä neljä asiaa muuttuu.

Multa on välillä kysytty, miten voin uudistaa puoluetta, kun olen ollut mukana niin pitkään. Uskon, että kokemus on nimenomaan voimavara, kun rakennamme kestävää muutosta. Tunnen puolueen kipukohdat, olen ollut tekemässä edellistä kasvua ja toisaalta nähnyt mokia ja kriisejä, joiden läpi olemme menneet puolueena. Kokeneena johtajana hahmotan, mitä muutoksen johtaminen vaatii ja mihin se voi kompastua.

Nämä neljää asiaa muuttuu, jos minut valitaan puheenjohtajaksi:

Read More